Ensilumenlatu aikataulussa Rantakylässä — kaavailtuun Kalevankankaan keinolatuun liikuntapalvelujen rahkeet eivät riitä

Kalevankankaan urheilualueelle suunniteltu keinolatu on merkitty Mikkelin investointiohjelmassa vuosille 2020—2021. Liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turusen mukaan sen kannattavuus verovaroilla olisi kyseenalainen.

Jaakko Avikainen

Puolet ensilumenladusta saattaa valmistua jo viikonlopuksi.
Puolet ensilumenladusta saattaa valmistua jo viikonlopuksi.

Paras mahdollinen keli, arvioi liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen vallitsevaa säätilaa keskiviikkona. Siis ensilumenladun tekemiseen. Kunnon pakkasen ansiosta koneet eivät jää liejuun kiinni.

Turusella on etenkin hiihtäville isille hyviä uutisia, sillä tämänvuotinen latu näyttäisi valmistuvan Rantakylään helposti isänpäivään eli 12.11. mennessä, kuten muutama viikko sitten ounasteltiin.

Lenkin alkupuolisko saattaa valmistua jo perjantaiksi.
— Se on ihan hilkulla, Turunen arvelee.
Kuten aiempina vuosina, Turunen epäilee innokkaimpien hankaavan latupohjaa jo ennen koko lenkin valmistuvista.
Maksut ovat entisellään: Kausikortti kustantaa 80 euroa, päivälippu 7,50 euroa ja uinti ja hiihto yhteensä 10 euroa.

Hiihtokausi on avattu Mikkelin Rantakylässä ennenaikaisesti jo vuodesta 2012, hieman vaihtelevalla menestyksellä. Ladun pahin vihollinen on runsas vesisade. Nyt näyttää siltä, että pakkanen kiristyy entisestään, mutta alkaa viikonloppuna lauhtua.
— Latu kestää. Kun pohja on 60 senttiä, jopa paksumpikin, niin ei se paljon sula, Turunen sanoo.

Viiden vuoden takaiseen lenkkiin verrattuna pituutta ensilumenladulle on tullut lisää noin kolmannes. Lenkkiä helpotettiin viime vuonna korjaamalla jyrkkää mutkaa, johon päättyi alamäki Rantakylän yhtenäiskoulun parakkien takana. Loivennuksella ajateltiin Turusen mukaan etenkin kokemattomampia ja iäkkäimpiä hiihtäjiä.
— Jotkut sanoivat myös, että lenkki on raskas hiihtää, kun siinä ei ole palauttavaa osuutta. Mutta kun sitä jatkettiin, ovat kehuneet hyväksi.

Mikko Kääriäinen

Kaivinkoneyrittäjä Pekka Paalanen ja Mikkelin liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen ovat panneet merkille, että lumen laatu on tänä vuonna priimaa.
Kaivinkoneyrittäjä Pekka Paalanen ja Mikkelin liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen ovat panneet merkille, että lumen laatu on tänä vuonna priimaa.

Viime talvena oli tosi hyvä jakso, kun lumetettiin. -Pekka Turunen

Lumenteko on
onnistunut hyvin

Purun alla Rantakylässä säilynyt, edellisenä talvena tehty lumi on pääosin tasaisen valkoista, mikä kertoo laadusta.
— Nyt on hyvä lumi, ei ole jääkerroksia välissä, hihkaisee Pekka Paalanen kaivinkoneensa ohjaamosta.
Hänen veljensä Veli-Matti Paalanen ajaa lunta latupohjan päälle. Kumpikin on ollut mukana ladunteossa ensimmäisestä talvesta lähtien. Paalasten lisäksi lunta ajetaan kaupungin liikuntapalveluiden henkilökunnan voimin.

Lunta tarvitaan kahdelle kilometrille jopa 20 000 kuutiota. Lumen tekemiseen tarvittava lähes nolla-asteinen vesi virtaa ilmaiseksi Vuolingosta puroa pitkin, josta se nostetaan paineenkorotuspumpulla.
— Kymmenen asteen pakkanen on ihanteellinen lumentekoilma, Turunen sanoo.
— Viime talvena oli tosi hyvä jakso, kun lumetettiin.

Kalevankankaan urheilualueelle suunniteltu keinolatu ei onnistu Mikkelin liikuntapalveluiden resursseilla, sanoo kaupungin liikuntapaikkapäällikkö Pekka Turunen.
Hanke on merkitty Mikkelin investointiohjelmassa vuosille 2020—2021. Se yhdistettäisiin mahdollisesti Kyrönpellon ampumahiihtostadioniin.
Turunen näkee, että Rantakylän ensilumenlatu on liikuntapalveluille juuri niin mittava jokatalvinen panostus, kuin verorahoilla on järkevää.
— Tämä on maksanut itsensä takaisin.

Rantakylän ladussa
riittävästi töitä
liikuntapalveluille

Rantakylän ladun vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat Turusen mukaan 30 000 euron luokkaa. Noin 400 myytyä kausikorttia toi viime kaudella kassaan 32 000 euroa, jonka päälle kertyi joitakin tuhansia euroja vielä yksittäislipuista.
— Jos tästä lähdettäisiin suurentamaan, työmäärä lisääntyy niin paljon, että se ei ole enää järkevää, Turunen arvioi.
— Jos joku tuntee siinä bisneshajua, voi lähteä yrittämään. Mitä olen kysellyt, niin juuri missään ei ole kuin 1,5—2 kilometrin pituisia keinolatuja.

Ensilumenlatu sinänsä on Turusen mukaan maakunnan ulkopuolellakin kiinnostava asia, josta esimerkiksi pääkaupunkiseudulta saakka tulee vuosittain kyselyjä.
— Innokkaat hiihtäjät, jotka tulevat esimerkiksi sukuloimaan Etelä-Savoon, ajelevat tänne kyllä mielellään.