Massiivinen työllisyyskokeilu viivästymässä syksyyn – Kunnille annetaan vastuu työttömistä, mutta ohjaavatko kunnat sakkojen pelossa ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan liian helposti?

Etelä-Savon ely-keskuksen alueelta työllisyyskokeilu tulee Mikkeliin, Juvalle, Hirvensalmelle, Mäntyharjulle, Kangasniemelle, Puumalaan ja Savonlinnaan.

Sirpa Repo

Massiivinen työllisyyskokeilu viivästymässä syksyyn – Kunnille annetaan vastuu työttömistä, mutta ohjaavatko kunnat sakkojen pelossa ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan liian helposti?

Massiivisen työllisyyskokeilun alkaminen kunnissa on näillä näkymin siirtymässä toukokuulta syksyyn. Kokeilussa lähes 200 000 työtöntä työnhakijaa siirtyisi TE-toimistoilta kuntien vastuulle. Se tarkoittaa myös isojen yt-neuvotteluiden alkamista, kun valtiolta siirtyisi noin 900 TE-toimistojen työntekijää määräaikaisesti kuntien työnjohdon alle.

– Päivä päivältä syyskuu alkaa näyttää todennäköisemmältä, arvioi teollisuusneuvos Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä STT:lle.

Tonttilan mukaan etenkin asiakasohjauksen aloittaminen kuntakokeilussa on kesälomakaudella hankalaa tiedonsiirtojen ja asiakkaiden informoimisen kannalta.

Kokeilun tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden työllistymistä. Heidän palvelunsa ovat tällä hetkellä jakautuneet sekä valtion että kuntien vastuulle, ja niissä tehdään päällekkäistä työtä.

Tarkoitus on, että kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tiiviimmin TE-toimistojen osaamisen kanssa yhteen.

Kokeilussa on mukana 90 kuntaa eri puolilta Suomea, ja sen on määrä kestää vuoden 2022 loppuun. Etelä-Savon ely-keskuksen alueelta työllisyyskokeilu tulee Mikkeliin, Juvalle, Hirvensalmelle, Mäntyharjulle, Kangasniemelle, Puumalaan ja Savonlinnaan.

Vastaava kokeilu tehtiin reilussa parissakymmenessä kunnassa viidellä eri alueella viime ja toissa vuonna.

Aiemmille kokeiluille kritiikkiä

Malliesimerkkinä on käytetty aiempaa Pirkanmaan työllistämiskokeilua, jossa vaikeasti työllistyvien työttömien aktivointiaste parani. Kohderyhmä on samantyyppinen, mutta tässä sitä on laajennettu nuorilla ja maahanmuuttaja-asiakkailla, sanoo erityisasiantuntija Santtu Sundvall työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Pirkanmaan kokeiluun osallistuneet olivat pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistyminen on kaikkein vaikeinta. Kokeilu sai myös arvostelua, sillä ihmisten työttömyys päättyi useammin palveluun ohjaamiseen kuin varsinaiseen työllistymiseen. Kokeilussa kuntouttavan työtoiminnan käyttö kasvoi merkittävästi, vaikka sen pitäisi olla aivan viimekäden palvelu.

– On totta, että Pirkanmaan kokeilussa oli aika paljon todella heikossa työmarkkina-asemassa olleita, jotka todennäköisesti myös hyötyivät siitä. Mutta jos asiakkaalla ei ole suoraa palvelutarvetta kuntouttavalle toiminnalle, ei sitä silloin pitäisi ensisijassa tarjota, Sundvall sanoo.

Hänen mukaansa ilman selkeitä linjauksia kokeiluissa onkin olemassa vaara, että tiettyjen palveluiden volyymit voivat kasvaa suhteettomasti. Kokeilun aikana palveluihin ohjaamista seurataan tarkasti.

Nykyisin kunnat joutuvat maksamaan sakkoja pitkäaikaistyöttömistä. Tämä on saattanut johtaa siihen, että työtön on ohjattu esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan vain pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi.

Koko järjestelmä uusiksi

Kuntakokeilujen rinnalla valmistellaan koko työvoimapalvelujärjestelmän uudistamista. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mielestä kannustinjärjestelmässä pitää olla vahvemmin sisällä se, että esimerkiksi palkkatukijakso johtaa myös pysyvään työllistymiseen.

– Ei niin, että ihminen pannaan tekemään jotain, kunhan tekee jotain, ja sitten hän on työllistynyt ja kunnalle ei tule sakkomaksua. Siihen tarvitaan osaamisen vahvistaminen eli koulutusosio mukaan ja varmasti monella terveyspalveluita.

Yt-prosessi valtiolla ja kunnissa alkaa Tonttilan mukaan sen jälkeen, kun hallituksen esitys kuntakokeilulaiksi on annettu eduskunnalle näillä näkymin maaliskuun puolivälissä.