Markku Aholainen haluaa elinvoimaista kaupunkipolitiikkaa

SDP haluaa muuttaa Mikkelin poliittista ilmapiiriä kannatukseltaan suurimpana puolueena. Uusi hallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen ei tingi sivistystoimen rahoituksesta.

Taru Hokkanen

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) sanoo, että velkaantumisen estämiseksi Mikkeli voi ottaa velkaa vain tuottaviin investointeihin.

Yli neljä vuosikymmentä Mikkelin seudun kuntapolitiikassa toiminut Markku Aholainen (sd.) johtaa uuden valtuustokauden ensimmäisen kaupunginhallituksen kokouksensa maanantaina.
Aholainen on kuntapolitiikassa lähes kaiken nähnyt, mutta tietää, että hallituksen puheenjohtajuus Mikkelin kokoisessa kaupungissa on keskeinen tehtävä.
Taustalla ovat huhtikuun kuntavaalien tulos, SDP:n ykkösasema ja jännitteinen viimeisen neljän vuoden valtuustokausi.
— Viime kausi oli kieltämättä vaikea, mutta en oikein välittäisi puhua menneestä. On rakennettava toisenlaista luottamusta, joka perustuu toistemme arvostamiseen.

Aholainen ei ole tyytyväinen viime vuosien ilmapiiriin.
— Asioiden valmistelu ei ole ollut rytmissä päätöksenteon kanssa, mikä on ollut omiaan herättämään kysymyksiä siitä, että mistä oikein on kyse.
— Tilanteeseen on monia syitä, mutta niiden ruotiminen ei vie asioita eteenpäin.
Kaupunkia on puhuttanut siilokulmaus taidemuseohankkeineen. Aholaista närästää rakennusoikeuden kilpailutus ja ennen muuta se, että alkuasetelmassa ei ollut poliittista ohjausta.
Poliittisen ohjauksen puute näkyy valmistelun ja päätöksenteon poukkoiluna.
— Päätöksenteon on oltava avointa, vaikka se sitten veisi pitempäänkin. Käydään ensin poliittinen keskustelu ja tehdään valmistelu sen mukaan. Nyt on keskusteltu vasta valtuustosalissa asiasta päätettäessä.

Päättyneellä valtuustokaudella Aholainen on nostanut esille sen, että sosiaali- ja terveystoimen säädöspohjaista rahoitusta on käytetty kaupungin muuhunkin toimintaan.
— Sotesta on irrotettu liikkumavaraa muuhun toimintaan 5—8 miljoonaa euroa vuodessa, siis yhden veroprosentin verran.
Aholainen pelkää, että seuraavaksi samassa asemassa on sivistystoimi. Hän ei tingi sivistystoimen rahoituksesta.
— Sivistystoimessa säädöspohjainen rahoitus, kaupungin oma verorahoitus ja valtionosuudet, on käytettävä sivistystoimeen, josta ei saa valua rahaa muuhun käyttötalouteen.
Mikkeli tarvitsee sivistystoimen rahoituksen varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammattikoulutukseen saakka kaupungin kehittämiseksi vetovoimaisena maakunnan keskuksena.
— On otettava haltuun elinvoimatekijät. Palvelut ja nuorten tulevaisuus ovat etusijalla tai on turha puhua kaupungin kehityksestä ja elinvoimasta.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo