Linnunpoikaset hauen kidassa – Harmaasieppo pesi sekä Mikkelissä että Mäntyharjussa hauen päähän: "Jos hauki on kuollut, ei lintu sitä pelkää"

Harmaasieppo pesii mieluusti etusivultaan avonaisiin rakenteisiin.

Jonne Lantiainen

Harmaasieppo on tehnyt pesänsä Jonne Lantiaisen isän kesämökin seinään naulattuun hauen päähän.
Harmaasieppo on tehnyt pesänsä Jonne Lantiaisen isän kesämökin seinään naulattuun hauen päähän.

Harmaasiepot ovat tunnettuja tavastaan pesiä mitä kummallisimmissa paikoissa. Mikkelissä ja Mäntyharjussa tämän kesän kuumin asuntoratkaisu näyttää olevan hauen päähän rakennettu pesä.

Kun Jonne Lantiainen vuonna 2007 nappasi 10-kiloisen hauen, päätti hän viedä sen pään isänsä Mäntyharjussa sijaitsevan kesämökin seinälle. Samalla hän tuli tarjonneeksi harmaasiepolle mitä mainioimman majapaikan.

Harmaasieppo on pesinyt Lantiaisen kalastaman hauen päässä jo neljänä vuotena.

– Isäni rakensi sille yhtenä vuonna vanerikehikon hauen pään viereen. Yhtenä vuonna sieppo pesikin siinä, mutta sen jälkeen se on jatkanut hauen päässä pesimistä. Hauen pää on näemmä parempi, Lantiainen naurahtaa.

Harmaasiepot ovat pesäpaikkauskollisia, joten niiden pesiminen samassa pihapiirissä on yleistä.

Lantiaisen mukaan harmaasieppoemo on jo tottunut Lantiaisen isään, joka liikuskelee kesämökillä.

– Poikaset painautuvat matalalle, jos niitä lähestyy, mutta emo on jo tottunut isän liikkeisiin, Lantiainen kertoo.

Siepon ja ihmisten yhteiselo sujuu

Arto Kivekäs puolestaan todistaa harmaasiepon pesimistä rantasaunansa seinässä Mikkelissä jo toista kertaa.

– Aikoinaan nappasin 7-kiloisen hauen rannasta, ja naulasin sen koristeeksi oven yläpuolelle. Edellisellä kerralla harmaasieppo teki pesän hauen takaosaan, kertoo Kivekäs.

Siepon ja ihmisten yhteiselo näyttää sujuvan hyvin.

– Kun kävelee tämän rinnetontin rappusia, harmaasieppo lennähtää pois, mutta palaa muutaman minuutin päästä takaisin, Kivekäs kuvailee.

Linnut tunnistavat pedon sen käyttäytymisestä. Jos hauki on kuollut, ei lintu sitä pelkää. — Tero Toivanen

Tämän kesän pesän Kivekäs huomasi juhannuksen jälkeen palattuaan lomamatkaltaan.

Harmaasieppo ei ole ainoa, jota pää on kiinnostanut.

– Hauki on hieman hurjan näköinen, koska orava on jäystänyt sen poskea, naurahtaa Kivekäs.

Arto Kivekäs

Harmaasieppo on tehnyt pesänsä rantasaunan seinään Mikkelissä.
Harmaasieppo on tehnyt pesänsä rantasaunan seinään Mikkelissä.

Hauen pää terävine hampaineen ei ensiajattelemalta vaikuta kovin otolliselta pesäpaikalta. Lintu näkee hauen avonaisessa kidassa kuitenkin mainion sateensuojan ja avarat näkymät.

– Linnut tunnistavat pedon sen käyttäytymisestä. Jos hauki on kuollut, ei lintu sitä pelkää, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen Birdlifesta.

Harmaasieppo pesii hyvin monenlaisissa paikoissa. Pesä voi löytyä vaikkapa rakennuksen seinässä olevasta kolosta tai ikkunalaudalta. Laji munii touko–heinäkuussa kahdesta seitsemään munaan.

Jos omalta takapihalta löytää harmaasiepon pesän, ei sitä tulisi lähestyä.

– Tilanteesta selviää tervehenkisellä kunnioituksella. Harmaasieppo ei ole erityisen arka lintu, mutta turhaa liikehdintää pesän lähellä tulisi välttää, kertoo Toivanen.

Siepolle voi tehdä avopöntön

Luonnonsuojelulain nojalla linnunpesää, jossa on munia tai poikasia, ei saa hävittää ilman ely-keskuksen myöntämää lupaa.

Jos mökin tai talon seinästä ei löydy hauen päätä, mutta harmaasieppo pihavieraana kiinnostaisi, voi siepolle tehdä avopöntön. Tällaisessa pöntössä katto suojaa lintua sateelta ja muulta harmilta, mutta etuseinän avoimuus tarjoaa linnulle mahdollisuuden tarkkailla ympäristöään.

Harmaasieppo on elinvoimainen laji, jonka kannan on arvioitu Suomessa olevan 1,4–1,8 miljoonaa paria. Lintulajia tavataan koko maassa.

Linkki lisätty 7.7. kello 12.44.