Keskustaministerit toimivat Mikkelissä hallitusohjelman saarnamiehinä — Lintilä ennakoi, että talouskasvun hiipuminen voi tuoda mutkia matkaan

Yleisö kysyi muun muassa tierahoista, norpista ja avustajien määrästä.

Taru Hokkanen

Valtiovarainministeri Mika Lintilän ehdotuksesta hallitusohjelman esittelytilaisuus järjestettiin Mikkelissä ravitapahtuman edellä, eikä toisella hevosmiehellä, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä ollut mitään ehdotusta vastaan.
Valtiovarainministeri Mika Lintilän ehdotuksesta hallitusohjelman esittelytilaisuus järjestettiin Mikkelissä ravitapahtuman edellä, eikä toisella hevosmiehellä, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä ollut mitään ehdotusta vastaan.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on jäänyt monilta lukematta, tai ainakin siinä on selvennettävää. Tämä oli pääteltävissä, kun hallitusohjelman esittelykierroksen tilaisuus järjestettiin perjantaina Mikkelissä.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) paaluttivat, mihin raha riittää ja mihin kaudella pyritään.

Yleisö ihmetteli muun muassa sitä, miten vähän valtion talouden tilasta keskustellaan. Lintilä uskoi, että jo elokuussa teema korostuu, kun budjetin valmistelu alkaa

Talouden liikkumavaran arviointiin Lintilä ei vielä tässä vaiheessa ryhtynyt. Sen hän kuitenkin totesi, että yleisen talouskasvun hidastuminen tekee tavoitteiden saavuttamisesta vaikeaa.

— Kulmakiviä hallitusohjelmassa ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja julkisen talouden tasapaino vuonna 2023. Nyt tapahtunut talouskasvun hidastuminen ei välttämättä tee työllisyystavoitteesta mahdotonta, painotti Lintilä.

Hän otaksui, että valtiovarainministeriä odottaa ikävän kaverin asema syksyllä.

— Sektoriministerit ovat tavallaan omien alojensa edunvalvojia, varmasti kannatettavine ehdotuksineen. Jonkun on kuitenkin pidettävä huolta kokonaisuudesta. Harmittaa kuitenkin se päivän politiikan piirre, että keskitytään yhteen asiaan kerrallaan.

"Aktiivimallille ensin korvaaja"

Eri puolilla maata kymmenissä kirjastoissa järjestettävät keskustelutilaisuudet jatkuvat syyskuulle asti. Hallitusohjelmasta annettava palaute ja keskustelu ovat keskeisessä asemassa, ja siitä Mikkelissä piti huolen yli 50 hengen yleisö.

Muun muassa teiden kunnosta ja saavutettavuudesta puhuttiin. Leppä ja Lintilä vakuuttivat, että perustienpitoon varatut rahat pysyvät. Leppä myös vihjaisi, että Haukivuoren aseman junapysähdyksistä ”keskustelua käydään koko ajan”.

Hallituspuolueiden kesken on ollut ristivetoa siitä, miten nopeasti edellisen hallituksen laatima työllistämisen aktiivimalli puretaan.

— Sitten, kun on toinen järjestelmä, jolla on samat vaikutukset. Mahdollista se on aikaisintaan ensi vuoden alusta, vastasi Lintilä yleisökysymykseen.

Mikkelin kaupungin edustajia kiinnosti, eteneekö kaavailtu Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon ja sitä kautta kaupungin arkistoklusterin vahvistaminen. Leppä myönsi asian jääneen kesken ja sanoi, että asia pitää hoitaa.

Kesän norppakuolemia Leppä piti ikävinä. Hän ei silti näe tarvetta suurille muutoksille kalastukselle Saimaalla.

— Syksyn aikana käymme läpi järjestelmät. En kannata verkkokalastuskieltoa Saimaalle.

Hallituksen toivottiin myös laittavan tasetta töihin aluepolitiikan ja yritysrahoituksen vauhdittamiseksi. Lintilä arvioi, että yritysrahoitusta on suhteellisen hyvin saatavissa.

Yleisöä kummastutti hallituksen ministereiden avustajakaartin kasvattaminen. Lintilä totesi ministereiden määrän olevan suurempi kuin edellisessä hallituksessa ja lisäksi EU-puheenjohtajuuden työllistävän valtiosihteereitä mahdollisina ministereiden korvaajina.

Luetuimmat