Mikkeli rakentaa ja taistelee velkaa vastaan — Vuosikate on saatava paremmaksi tai hukka perii, sanoo kaupunginjohtaja

Mikkelin talousarvioesityksen investointiohjelma on kaupungin historian painavin. Kaupunki velkaantuu väistämättä lisää.

Jaakko Avikainen

Kaupunginjohtaja Timo Halonen esitteli Mikkelin ensi vuoden talousarvion virkamiesversion keskiviikkona.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen esitteli Mikkelin ensi vuoden talousarvion virkamiesversion keskiviikkona.


Mikkelin kaupunki joutuu luovimaan käyttötalouden säästöjen, mittavan investointiohjelman ja parantamista vaativan vuosikatteen keskellä vakauttaakseen lähivuosien talouttaan.
Selviytyminen historiallisen kovasta investointiohjelmasta ja velkaantumisen hallitsemisesta edellyttää kuntatalouden yhden keskeisen tunnusluvun, vuosikatteen, parantamista.
Mikkelissä on vuosikate ollut viime vuosina 17—19 miljoonaa euroa. Tason tulisi olla 25—30 miljoonaa euroa.
Taustalla on tavoite koulu- ja päiväkotiverkon uusimisesta ja talouden tasapainottamisesta.
Mikkeli teki kuluvalle vuodelle poikkeuksellisesti alijäämäisen talousarvion. Nyt tilinpäätös ennakoikin kahden miljoonan euron alijäämää.
— Alijäämäinen talousarvio oli harkittu päätös, mutta vielä vuosi sitten ei tiedetty, miten massiivinen investointiohjelma on edessä. Peruskorjausvelan laajuus yllätti, sanoo kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Vuosi sitten ei tiedetty, miten massiivinen investointiohjelma on edessä. — Timo Halonen

Halonen esitteli keskiviikkona kaupungin ensi vuoden talousarvion virkamiesversion.
Valtuusto sopi viime kesän alussa kaupunkirakenneselvityksen päälinjoista. Halosen mukaan budjettiesitys on nyt seurausta siitä.
— Keskeistä on se, että vuosikate pitää saada 25—30 miljoonan euron tasolle. Ylijäämää on tulevina vuosina oltava 5—10 miljoonaa euroa, jotta velkaantuminen ei nouse hallitsemattomaksi.
Halosen mukaan uuden koulu- ja päiväkotirakentamisen lisäksi jätevesipuhdistamon investoinnin loppusumman kasvu kirittää vielä toimenpiteitä.
— Velkaantumisen ja investointipaketin rahoittamiseksi vuosikate on saatava paremmaksi tai hukka perii, sanoo Halonen.

Kolmoskorin ratkaisuista voi tulla tuskaa

Talouden hallintaan liittyvät olennaisesti kaupunkirakenneselvityksen niin sanotut korit.
Ykköskorissa on erilaisia säästöjä noin 0,6 miljoonan euron edestä. Ne on nyt leivottu sisään budjettiin.
Kakkoskorissa on lähinnä koulu- ja päiväkotiverkon rakentamisinvestoinnit. Niistä on poliittinen sopimus olemassa.
Kouluverkon uudistaminen nielee rahaa, mutta tuo aikanaan myös säästöjä, kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä.

Vaikein paketti on kolmoskori, josta päätetään nyt talousarvion yhteydessä.
Nopeavaikutteisia säästötoimia ovat muun muassa sijaisten käytön ja määräaikaisten vähentäminen, matkakustannusten ja sairauspoissaolojen vähentäminen sekä tavoite työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentämisestä.
Tästä kokonaisuudesta ennakoidaan vaikeaa, koska kyse on pitkälti henkilöstöratkaisuista. Päättäjien linjaus on olemassa, mutta keinot vaihtelevat. Ratkaisuja tehdään ensi keväänä.


Halosen mukaan toimilla on todennäköisesti vaikutuksia kaupunkilaisten palveluihin, esimerkiksi silloin, kun vähennetään sijaisten käyttöä.
Tavoitteena on vuoteen 2023 mennessä kaikkiaan kymmenen miljoonan euron sopeutus. Halosen mukaan tämä on toteuduttava tai ”sitten otetaan jotain jostain muusta pois”.

Verotus pidetään toistaiseksi ennallaan

Budjettiesitys lähtee siitä, että kuntavero pysyy ennallaan Mikkelissä eli 20,25 prosentissa. Myös kiinteistöverot säilyvät ennallaan.
Ensi vuoden budjetti on laskettu niukasti, noin 50 000 euron edestä ylijäämäiseksi. Käytännössä kyseessä on nollatulos.
Vuosikate on budjettiesityksen mukaan 19,5 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Vuosikatteen parantamisen taustalla on velkakysymys. Jos vuosikate on suunnitelmakaudella esimerkiksi 20 miljoonaa euroa, velka nousee 300 miljoonaan euroon vuoden 2023 lopussa.
Tuntuvien investointien vuoksi lainarahoitustarve on noin 249 miljoonaa euroa, mikä tekee 4 584 euroa asukasta kohden.
Kuluvan vuoden lopussa Mikkelin velka on noin 219 miljoonaa euroa, 4 045 euroa asukasta kohden. Määrä on kaupungin historian suurin ja yli maan keskiarvojen.

Vuodelle 2019 on budjetoitu toimintatuloja 108 miljoonaa ja toimintakuluja 412 miljoonaa euroa. Toimintakate on -305 miljoonaa.
Verotulokertymän lasketaan olevan 212 miljoonaa. Kun kuluvalle vuodelle verotulot eivät kasvaneet juuri ollenkaan, ensi vuodeksi ennakoidaan kasvua viitisen prosenttia. Osasyy on kilpailukykysopimuksen vaikutuksen poistumisessa.
Valtionosuudet ovat pääpiirtein ennallaan, 111 miljoonaa.

Jaakko Avikainen

Mikkeli aloittaa kouluverkon uusimisen. Urpolan koulun paikalle ryhdytään rakentamaan uutta yhtenäiskoulua.

Tulokseen vaikuttaa merkittävästi kaupungin poistosuunnitelma. Kaikkiaan poistot ovat lähes 20 miljoonaa euroa.
Mikkeli varautuu kiinteistöjen purkukuluihin ja tasearvojen kertapoistoihin 2,5 miljoonalla vuodessa.
Vuodesta 2021 alkaen käyttöomaisuuden poistotasoa nostaa uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen. Poistotaso on 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Uutta yhtenäiskoulua aloitellaan

Kaupungin investointimenot ovat ensi vuonna peräti runsaat 50 miljoonaa euroa. Nettotaso on yli 47 miljoonaa euroa.
Investointipottia nostaa tekeillä oleva uusi jätevedenpuhdistamo, johon ensi vuonna menee 15 miljoonaa euroa.
Muut investointikohteet eivät ole yhtä järeitä, mutta kuitenkin puhutaan isoista summista.

Mikkeli aloittaa ensi vuonna kaupunkirakenneselvityksen esitysten pohjalta uuden aluekoulun rakentamisen Urpolaan. Aloitukseen varataan viisi miljoonaa euroa.
Kaupunki toteuttaa itse kaksi päiväkotia, Kalevankankaan ja Rantakylän päiväkodit. Kummankin investointi liikkuu kolmen miljoonan euron tasolla.
Kolme miljoonaa menee myös uuden Viitostie-hankkeen kaupungin vastuisiin.
Hänninkentälle rakennetaan uusi kahden miljoonan euron huoltorakennus.

Päälinjoista samaa mieltä

Mikkelin luottamusjohto on varsin pitkälle samaa mieltä kaupungin talouden asetelmista.
Isot poliittiset ryhmät ovat hyväksymässä ensi vuoden talousarvion ja suunnitelmakauden linjaukset. Vääntöä voi tulla niin sanotun kolmoskorin säästöjen keinoista.
– Jos talousohjelma pitää ja kustannustasoa saadaan alas, vuosikatteen 25—30 miljoonan euron taso on mahdollista saavuttaa ja siten saada velka pysymään hallinnassa, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

Vuosikatteen 25—30 miljoonan euron taso on mahdollista saavuttaa. — Markku Aholainen

Hallituksen varapuheenjohtaja Armi Salo-Oksa (kok.) ja keskustaryhmän puheenjohtaja Pekka Pöyry ennakoivat, että kolmoskorin päätöksenteossa voi tulla ongelmia.
Salo-Oksa perää elinvoimaa vahvistavia toimia ja väestökadon jarruttamista. Hän laskee, että 200 asukkaan vähennys tietää miljoonan euron verotulojen menetystä.
— Painopisteet tulee olla elinvoiman ja työpaikkojen luomisessa.
Pöyryn mukaan kaupungin pitää jatkossa tehdä arvio siitä, mihin kaikkiin palveluihin on varaa. Vihreiden Veli Liikanen kiittelee koulu- ja varhaiskasvatuksen verkon uusimista.

Raimo Heinänen (ps.) lukeutuu talouslinjan arvostelijoihin. Hänen mukaansa henkilöstö- ja palvelurakenne olisi pitänyt linjata ensin.
— Kolmoskorin ikävät asiat on lakaistu maton alle. Kasvun eväät ovat budjetissa huonot, sanoo Heinänen.

Budjetin virkamiesesitys lähtee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Luottamusjohto ei keskiviikkona vielä lähemmin ennakoinut sitä, mitä esitykselle hallituksessa tapahtuu.
Aholainen arvioi kuitenkin, että esitys ”on linjassa poliittisen päätöksenteon kanssa”. Aholaisen mukaan keskustelua saattaa tulla investointiohjelman painotuksista.