Mäntyharjun historian kolmososa summaa: Murros koetteli rajusti, mutta paikkakunta on selviytyjien joukossa

Janne Poikolaisen tekemä kirja julkistettiin ja tulee myyntiin.

Mikko Kontti

Martti Favorin kirjoitti Mäntyharjun historian ykkös- ja kakkososat. Mäntyharjulaislähtäinen valtiotieteiden tohtori Janne Poikolainen kirjoitti kolmannen osan.
Martti Favorin kirjoitti Mäntyharjun historian ykkös- ja kakkososat. Mäntyharjulaislähtäinen valtiotieteiden tohtori Janne Poikolainen kirjoitti kolmannen osan.

Yhtä aikaa paljon tuttua ja myös yllättävän monta unohtunutta vaihetta.

Mäntyharjun historian juuri valmistunut kolmas osa palauttaa paljon muistikuvia paikkakunnan tunteville, koska käsittelyssä ovat tuoreet vuosikymmenet 1980–2010.

Siten lähihistorian teos parhaimmillaan toimii, sanoo kirjoittaja Janne Poikolainen. Hän uskoo, että kirjalla on paljon annettavaa, koska lukija tai tämän lähipiiriin kuuluva on usein elänyt samoja tapahtumia.

Muistin aukkoja ei Poikolaisen mukaan pidä ihmetellä.

– Varsinkaan laajempia asiayhteyksiä ei osaa tapahtumahetkellä välttämättä hahmottaa, toteaa Poikolainen.

Mäntyharju historia III "Uuden aikakauden kynnyksellä" julkistettiin lauantaina. Koronaepidemia siirsi julkaisua ja hieman haittasi viimeistelytyötäkin, mutta suurta viivästystä kunnan 425-juhlavuoteen nähden ei tullut. Teoksesta myös tuli tekijän ja ohjausryhmän tavoitteiden mukainen.

Kunnan ja asukkaiden vaiheita lähestytään neljän teeman kautta: elinkeinoelämä ja yrittäjyys, kulttuurielämä, matkailu ja mökkeily sekä kyläyhteisöjen murros.

Poikolainen pitää edelleen tarkastelukulmia onnistuneina valintoina. Niiden kautta syntyy varsin laaja kuva paikkakunnan kokemista muutoksista.

– Paikallishistorian tutkimuksessa on vuosien ajan puhuttu uudistustarpeesta. Perinteisessä kaavassa haluttiin kertoa vähän kaikesta, mutta silloin on myös vaarana, että kerronta jää pintapuoliseksi.

Tanja Rihu

Janne Poikolainen tutkii seuraavaksi alle 18-vuotiaiden suhdetta mökkeilyyn. Arkistokuva.
Janne Poikolainen tutkii seuraavaksi alle 18-vuotiaiden suhdetta mökkeilyyn. Arkistokuva.

Poikolaisen keskeisinä päätelmiä on muutoksen tahdin kiihtyminen vuosituhannen vaihteen lähestyessä.

Myös se korostuu, etteivät ajanjaksolla Mäntyharjua koetelleet murrokset olleet niinkään paikallislähtöisiä, vaan limittyivät kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen.

Kolmessa vuosikymmenessä Mäntyharjun väkiluku laski parilla tuhannella. Etenkin kylät ovat hiljentyneet. Palvelurakenne on kaventunut varsinkin 1980-lukuun nähden.

Silti Poikolainen lukee Mäntyharjun selviytyjien joukkoon.

– Mäntyharju on selviytynyt verrattain hyvin ja on edelleen suhteellisen elinvoimainen maaseutupitäjä.

– Mäntyharjussa on menestyviä perheyrityksiä, ja kesäasutus pitää osaltaan yllä palvelurakennetta.

Poikolainen sanoo, että tutkimusajalle osunutta murrosta ja lama-aikaa symboloi etenkin Mäntyharjun kenkätehtaan konkurssi 1990-luvun alussa. Vienti vaikeutui ja yli 200 ihmistä jäi työttömäksi.

Suunnilleen samaan aikaan hautautui myös suunniteltuja isoja matkailuhankkeita kuten Mäntymotellin kylpylä.

Maaseudulla väen vähenemiseen vastattiin vireällä kylätoiminnalla, jota kirjassa esitellään laajalti.

Tutkimus osoittaa myös, miten monipuolista kulttuuritoiminta Mäntyharjussa on ollut. Kunta tunnetaan etenkin kesäaikana näkyvästä Salmelasta, mutta paikalliset toimijat ovat saaneet aikaan tarjontaa ympäri vuoden.