Rantakylän asukkaat eivät halua mielenterveysasujien palvelutaloa naapuriksi

Mikkelin Rantakylän asukkaat arvostelevat kaupungin yhdyskuntarakenneajattelua. Lapsiperheiden omakotitalojen keskelle on tulossa mielenterveyskuntoutujien palveluasumista. Rantakylään on ilmaantunut useita palveluasumisen taloja.

Jaakko Avikainen

Mikkelin Rantakylän asukkaista yli 30 taloutta on kirjoittanut nimensä mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua palveluasumisen taloa vastaan. Asukkaiden edustaja Olli Hurri sanoo, että asukkaat toivovat Mikkelin kaupungilta harkintaa, kun hankkeen rakennusluvasta päätetään.
Mikkelin Rantakylän asukkaista yli 30 taloutta on kirjoittanut nimensä mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua palveluasumisen taloa vastaan. Asukkaiden edustaja Olli Hurri sanoo, että asukkaat toivovat Mikkelin kaupungilta harkintaa, kun hankkeen rakennusluvasta päätetään.

Mikkelin Rantakylään suunniteltu palveluasumisen talo on saanut seutukunnan asukkaat takajaloilleen.
Asukkaat eivät hyväksy ajatusta pientaloalueen keskelle sijoitettavasta mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Yli 30 talouden asukkaat ovat keränneet adressin, joka vastustaa rakennusluvan myöntämistä.


— Ymmärrämme, että mielenterveyspalveluita tarvitaan ja on hienoa, että näitä myös Mikkeliin rakennetaan. Kaupungin olisi kuitenkin syytä miettiä yksittäisten alueiden liiallista kuormittamista palvelutoiminnalla ja tarkemmin eri toimintojen sijoituspaikkoja, sanoo alueen asukkaiden edustaja Olli Hurri.

Kysymyksiä herättää myös alueen turvallisuus erityisesti lasten kannalta. - Olli Hurri


Palvelutalo olisi tulossa Honkalantien ja Vanhamäentien kulmaukseen. Ympärillä on parisensataa pientaloa, pääasiassa lapsiperheitä.
— Kaupunki on houkutellut alueelle erityisesti lapsiperheitä ja markkinoinut aluetta remontoidulla koululla ja monipuolisilla lähipalveluilla. Suunnitellun palveluasumisen talon lähistöltä menee reitit kouluun ja päiväkotiin, sanoo Hurri.
— Sopiiko tämä yksikkö yleensä tälle alueelle ja erityisesti suoraan päiväkodin sekä kehitysvammaisten palvelutalon naapuriin?

Valitusta ennakoidaan

Hurri sanoo suoraan, että jos hanke etenee siten kuin on kaavailtu, asukkaat valittavat rakennusluvasta.
— Toivomme kaupungilta harkintaa, kun se käsittelee rakennuslupaa, sanoo Hurri.
Hurrin mukaan yksiköllä ja sen asukkailla on väistämätön vaikutus alueen luonteeseen, esimerkiksi siihen, millaista elämänmallia alueen lapset koulumatkallaan näkevät.


— Kysymyksiä herättää myös alueen turvallisuus erityisesti lasten kannalta. Asukkaiden huoli on läsnä huolimatta siitä, että yksikön ensisijainen pyrkimys olisi kuntouttaa vain hiljaisia ja masentuneita asukkaita.
— Koska kyseisen tunnusmerkistön täyttäviä asukkaita haluaa ottaa jokainen palvelutalo, törmätään tilanteeseen, jossa liiketoiminnan edellytysten täyttämiseksi on otettava laitoksesta kaikki asukkaat, joita vain saadaan.

"Ei asemakaavan mukainen"

Rakennuslupaa hakee Kiinteistö Oy Mikkelin Ylännetie 2 -niminen kiinteistöyhtiö.
Hakijan taustalla on helsinkiläinen Guud Invest Oy. Varsinaista palvelutoiminta harjoittaisi valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan vantaalainen yritys Mikeva Oy.


Mikkelin rakennusvalvonta ei ole vielä päättänyt rakennusluvasta. Alueen asukkaiden mukaan hanke ei ole asemakaavan mukainen.
— Kaavan mukaan kerrosalasta saa maksimissaan käyttää 40 prosenttia liike-, toimisto- ja palvelutilaksi tai päiväkotihuoneistoksi. Nyt haetaan lupaa tehostetulle palveluasumiselle, eikä sellaista voi harjoittaa rakennuksessa, jonka kerrosalasta vain tuo osa voi olla palvelukäytössä, sanoo Hurri.


— Alueen asukkaille ei ole toimitettu tietoa siitä, että suunnitelma poikkeaa asemakaavassa määritellystä käytöstä, eikä poikkeamiselle ole haettu lupaa.
Guud Invest Oy esittää lupahakemuksessaan poikkeamista niin, että työt saadaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Tästä päätetään luparatkaisun yhteydessä.

Mikkelissä Mikevalla ei ole mielenterveyskuntoutettaville osoitettua toimintaa, mutta yhtiö rakentaa parhaillaan Kirkonvarkaudessa ikäihmisten  palvelukotia.
Yhtiön konseptiin kuuluvat kuntouttavat ja terapeuttiset palvelut asumispalveluyksiköissä sekä asiakkaiden luona. Toimintaa on yli 70 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Palvelutalojen ja -asumisen keskittymä

Mikkelin Rantakylän ja Vuolingon välimaille on syntynyt kuin puolivahingossa palvelutalojen ja palveluasumisen talojen keskittymä.
Uusin hanke on Mikeva Oy:n suunnittelema mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen talo.


Viime vuoden lopulla kaupunki osoitti tontin Attendo Oy:lle ikäihmisten palvelutalolle ja vuoden alussa Merikratos Oy:n perhekuntoutuskeskukselle.
Aiemmin alueella on toimintansa aloittanut Vetrea terveys Oy:n palvelutalo.
Kaikki talot ovat sijoittuneet Ylännetien tuntumaan. Alueella on myös päiväkoteja, muun muassa juuri Ylännetiellä.

Kaupunki kaavoitti aikanaan alueelle rivitalotontteja, mutta ne eivät menneet kaupaksi vuosikymmenen alussa.
— Yhtään rivitalorakentamisen varausta ei haettu. Sitten eri hoiva- ja asumispalveluja tarjoavat yritykset kiinnostuivat tonteista. Nykyisin kyllä rivitalotonteilla olisi taas kysyntää, sanoo kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa.


Nyt keskusteluun noussut Mikeva-talon Honkalantien tontti on kaavassa A-tontti, jota  voi siten käyttää myös palveluasumiseen.
Kaava ei erittele sitä, millaista asuminen on. Jos kuitenkin tällaisella A-tontilla on olennaisesti työpaikkoja, on harkittava poikkeamismenettelyä.
— Tontinluovutuksessa kaupungin puolelta asiassa ei ole epäselvää. Hakija ratkaisee itse, sanoo Peltomaa.


Vastaava kiista syntyi Orijärven puolella, jossa Vaalijalan kuntayhtymä haki tonttia vammaispalveluasumiseen.
— Palvelutaloa vastustettiin, ja se siirtyi Siekkilään. Kaupunki antoi mielestäni liian helposti periksi, mutta tosin Vaalijalakin perui hankkeensa, sanoo Peltomaa.


Ennen rakennuslupapäätöstä kaupungin rakennusvalvonta tekee vielä lisäselvityksiä ja -kuulemisia. Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka arvioi, että näillä näkymin rakennuslupa myönnetään.

Mikkeli sopiva sijoituspaikkakunta

Mikeva Oy:n aluejohtaja Jani Attenberg sanoo ymmärtävänsä asukkaiden kannanotot, mutta sanoo, että mahdollisesti syntyneitä vääristyneitä ennakkokäsityksiä ja pelkoja voidaan hälventää esittelemällä hanketta seutukunnan asukkaille.


Mikeva järjestää ensi viikolla alueen asukkaille keskustelutilaisuuden. Attenbergin mukaan vastaavia huolenilmauksia on ollut muuallakin, mutta näkökohdat on aina ymmärretty, kun asiaa on esitelty tarkemmin.
— Kyse on 18—29-vuotiaista nuorista, joilla on elämänhallinnassaan korjaamista. He eivät ole päihde- tai huumeongelmaisia, vaan nuoria, jotka tarvitsevat lyhytaikaista kuntoutusta ja tuettua itsenäistä asumista sopeutuakseen elämään ja yhteiskuntaan. Kuntoutuskoti on päihteetön.


Attenbergin mukaan Mikeva haluaa Mikkeliin siksi, että kaupungissa on hyvä koulutusverkosto, sopivat liikenneyhteydet ja kuntoutumista tukevia palveluja. Talon asukkaat valitsee kunta, Mikkelin tapauksessa siis sote-kuntayhtymä Essote. Asukkaita voi olla muistakin kunnista kuin vain Mikkelistä.
— Asumispaikkoja talossa olisi 20. Tavoite on saada yksikkö käyttöön ensi kesänä.

Luetuimmat