Mikkeliläinen Tommi Lempinen pelasti tamperelaisesta metsästä löytyneeltä disketiltä Alkon 80-luvun valistuspelin ja sitten alkoivat puhelimet soida: "Vähän se vieläkin hämmentää"

Kasettilamerit-nimiseen ryhmään kuuluva Lempinen on saanut yhteydenottoja valtakunnan eri medioista.

Mari Koukkula

Tommi Lempinen osaa kaivaa tietoa vanhoilta tallennusformaateilta, vaikka ne päällisin puolin näyttäisivät käyttökelvottomilta. Taidon lisäksi vaaditaan hänen mukaansa kärsivällisyyttä.
Tommi Lempinen osaa kaivaa tietoa vanhoilta tallennusformaateilta, vaikka ne päällisin puolin näyttäisivät käyttökelvottomilta. Taidon lisäksi vaaditaan hänen mukaansa kärsivällisyyttä.

Tapaus ei ollut Tommi Lempisen arvelujen mukaan erityisen kiinnostava muuten kuin henkilökohtaisena haasteena, mutta niin vain kansallinen uutiskynnys ylittyi.

— Vähän se vieläkin hämmentää, mikkeliläinen Lempinen myöntää.

Mediahuomio alkoi tamperelaisesta metsästä löytyneestä disketistä, jonka tiedot Lempinen onnistui pelastamaan. Kyseessä oli 1980-luvulla koodattu Promille-niminen tietokonepeli, jolla Alko valisti viinan kiroista.

Tapauksen jälkeen Lempiselle on tullut useampi yhteydenotto valtakunnan eri medioista. Lempinen kuuluu Kasettilamerit-nimiseen porukkaan, joka on erikoistunut digitaalisen datan pelastamiseen.

— Etelä-Euroopasta asti on lähetelty postitse levyjä, Lempinen kertoo.

Välillä on käynyt mielessä, että jos tätä tekisi ihan työkseen, olisiko tämä enää niin hauskaa?

Kasettilamerit-ryhmä on ollut olemassa seitsemisen vuotta. Kullakin jäsenellä on oma erikoisosaamisensa. Lempinen on haka pelastamaan informaatiota tallennuslaitteilta, jotka näyttävät menetetyiltä tapauksilta.

Lempinen kuuluu myös järjestöön nimeltä Software Preservation Society. Miehellä on käytössään järjestön kehittämä Kryoflux-niminen laite levykkeiden tallentamiseen sekä omia laitteistovirityksiä. Muutama vuosi sitten hän hyödynsi osaamistaan erään saksalaisen teletekniikan museon avuksi.

— Kryofluxin lisenssi yksityisessä kotikäytössä määrää, että sillä ei saa tehdä kaupallista toimintaa. Monet kyselevät, että mitä haluamme korvaukseksi. Joudumme sanomaan, ettemme voi oikein ottaa rahaa. Museo lähetti meille ison paketin teetä, koska halusivat jotenkin korvata vaivan.

Digitaalisen tiedon kasvuvauhti on huikea

Tietoyhteiskunnasta alettiin puhua jo 1980-luvulla, kun nuori Tommi Lempinenkin kiinnostui Commodore 64- ja Amiga-tietokoneista. Silloin digitaalisesti taltioitavan datan määrä oli nykymaailmaan verrattuna kuin pisara valtameressä.

— Nykyään on valtavasti digitaalista roskaa, Lempinen huomauttaa.

Vuosittain tallennettavan digitaalisen tiedon määrä maailmassa kasvaa käsittämättömällä vauhdilla. Tuotamme päivittäin valtavat määrät esimerkiksi sähköpostia sekä video- ja valokuvaa.

Kun tulevaisuudessa yhä useampi fyysinen laite liittyy niin sanottuun esineiden internetiin, kasvu luultavasti vain kiihtyy. Jo nyt se on moninkertaista edellisvuoteen verrattuna.

Lempinen ei modernista teknologiasta pahemmin perusta. Hän pitää fyysisesti kosketeltavista levykkeistä ja kirjoittaa paljon mieluummin näppäimistön avulla kuin tökkimällä älylaitteen näyttöä.

Onko digitaalisen tiedon pelastaminen nostalgiakaipuuta?

— Siitä se varmaan alkuun lähti, mies myöntää.

Tampereella sijaitsevan Suomen pelimuseon kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Kasettilamerit tekee arkistointityötä, koska omasta lapsuudesta tuttu teknologia on kaikille tärkeä innostuksen kohde.

Ajan hammas syö vanhoja tallenteita

Mari Koukkula

Alkoholivalistuspeli Promillesta ei ollut aiemmin kuullut edes Suomen pelimuseo.

Menneiden vuosikymmenten harvinaiset pelit ja sen aikaisilla tietokoneilla luotu taide ynnä muu sisältö katoaa bittien taivaaseen, jos kukaan ei pelasta sitä. Ajan hammas nimittäin nakertaa magneettipintoja vääjäämättömästi.

Siksi Kasettilamerit ottaa mielellään vastaan esimerkiksi kaappien perukoille unohtuneita levykkeitä ja kasetteja.

Tietokonefestivaali Assemblyssa ”digiarkeologit” ovat jo useampana vuonna tallentaneet alan harrastajien dataa turvaan. Vuosien myötä porukan osaaminen on kasvanut, mutta homma on pysynyt harrastuksena Lempiselläkin.

— Välillä on käynyt mielessä, että jos tätä tekisi ihan työkseen, olisiko tämä enää niin hauskaa?

Nyt eletään tsetta-tavujen aikakautta

1980-luvulla suositulle 3,5 tuuman disketille eli korpulle mahtui dataa reilun megatavun verran. Suunnilleen sen verran vie tilaa yksi modernilla kännykkäkameralla otettu kuva.

Jos korppu olisi tänäkin päivänä relevantti tallennusformaatti, käyttäisimme niitä monta repullista päivässä.

Nykyisten tietokoneiden kiintolevyjen tallennuskapasiteetti on usein yksi teratavu. Kuvittele 1 500 tiedon täyteistä CD-levyä päällekkäin, niin saat kuvan siitä miten paljon dataa terabitti voi sisältää. Tai vaihtoehtoisesti 1,5 miljoonaa 3,5 tuuman diskettiä.

Asiantuntijat arvioivat vuonna 2015 maailman digitaalisen tiedon määräksi
4,4 tsetta-tavua. Silloisten arvioiden mukaan datan määrä kymmenkertaistuisi vuoteen 2020 mennessä 44 tsettatavuun, mikä tarkoittaa 44 tuhatta triljoonaa tavua. Luvussa on 21 nollaa.

Edellinen maailman digitaalisen datan määrän kuvaamiseen soveltuva etuliite oli triljoonakertaista tarkoittava eksa. Se jouduttiin 2010-luvulla
hylkäämään. Kerrannaisyksiköiden taulukossa seuraava käyttöön otettava etuliite on 24:n nollan jotta, joka tarkoittaa kvadriljoonakertaista.

Jotta-bitin kapasiteetin voisi määritellä jotakuinkin seuraavalla tavalla: koko Etelä-Savon maakunnan pinta-ala peitettynä vieri viereen asetetuilla yhden teran kiintolevyillä.

Kasettilamerit

Vanhojen tietokoneohjelmien ynnä muun sisällön pelastamiseen erikoistunut ryhmä.

Perustettu vuonna 2011.

Jäseniä yhteensä 11 Helsingissä, Jyväskylässä, Tampereella ja Mikkelissä.

Nimi juontaa tietotekniikan historiasta. 1980-luvulla monessa kodissa Commodore 64 -tietokonetta käytettiin halvan kasettiaseman vuoksi. Saatavilla oli myös kalliimpia levyasemia, joiden omistajat saattoivat kutsua kasettiasemien käyttäjiä ”lamereiksi” (engl. lamer = mitätön, tylsä).

kasettilamerit.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet