Mikkeli jatkaa budjettikäsittelyä – Kiistoja nostanut itäisten kaupunginosien varhaiskasvatusratkaisu ei ole vielä päätösvaiheessa

Mikkelin kaupunginhallitus aloitti budjettikäsittelyn palvelukiistojen varjossa. Hallintokunnat kertasivat luottamusjohdolle taloustilannetta. Päätös valtuustolle lähtevästä budjetista tehdään lopullisesti vasta viikon kuluttua.

Vesa Vuorela

Mikkelin kaupunginhallitus aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn maanantaina.
Mikkelin kaupunginhallitus aloitti ensi vuoden talousarvion käsittelyn maanantaina.

Mikkelin kaupunginhallitus ei saanut vielä maanantain ensimmäisessä budjettikäsittelyssään kaupungin ensi vuoden talousarvioesitystä päätöksentekoon saakka.

Vaalikauden viimeisen talousarvion käsittely alkoi taloustilanteen esittelyillä. Hallitus jatkaa käsittelyä tiistaina.

Lopullinen budjettiesitys mennee ensi viikon kokoukseen.

Eniten etukäteen keskustelua herättänyt vääntö itäisten kaupunginosien varhaiskasvatuksen järjestelyistä ei ollut esillä niin, että asiaa olisi ratkaistu johonkin suuntaan.

Päättäjiä jakanut kiista nousi varsin selkeästi poliittisesti painottuneena pinnalle, kun kaksi lautakuntaa teki erilaiset päätökset etenemismallista juuri ennen hallituksen budjettikäsittelyä.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan kannan mukaan aloitetaan valmistelut Launialan koulun muuttamiseksi itäisen alueen päiväkodiksi. Muutos on määrä tehdä, jos rakennus soveltuu uuteen käyttöön.

Kaupunkiympäristölautakunnan kannan mukaan itäisten alueiden varhaiskasvatuksen yksiköt jatkavat nykyisellään. Tiloissa on tarkoitus tehdä sellaiset remontit, että niillä tullaan toimeen seuraavat 3–5 vuotta.

Alijäämän kattamiseen haetaan rahat myymällä energiayhtiöomistusta.

Tähän pakettiin kuuluu se, että itäisen aluekoulun rakentaminen siirretään selkeästi myöhemmäksi.

Ensi vuoden talousarvio lähtee siitä, että verotukseen ei tehdä muutoksia. Kuntavero 22 prosenttia säilyy kuten myös nykyinen kiinteistöverotuksen taso.

Mikkelin talous on alijäämäinen. Kaupunki tekee tänä vuonna alijäämää noin kuusi miljoonaa euroa ja myös ensi vuoden talousarvio on laskettu alijäämäiseksi noin neljän miljoonan euron verran.

Alijäämää on taseessa ensi vuonna lähes 50 miljoonaa euroa. Kaupungin on katettava aukko vuoteen 2023 mennessä.

Virkajohdon näkemys on, että alijäämän kattamiseen haetaan rahat myymällä energiayhtiöomistusta. Suunnitelmakauden talous on tasapainotettu 70 miljoonan euron suuruisella kertaluonteisella tulolla, joka voidaan saada vain omaisuuden myynnillä.

Menotaloudessa kaupunkia painaa eniten sote-yhtymä Essoten kuntalaskutus.

Kaupunki budjetoi Essoten laskutukseen ensi vuonna lähes 217 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden laskutus on noin 210 miljoonaa euroa.

Kaupunki on aiemmin todennut, että sen talousongelmien perussyy on sote-menojen kasvussa.