Porvoo–Kouvola-raidelinjaukselle löytyi tarpeeksi kuntien tukea – Kotkan ja Luumäen vaihtoehdossa rahoitus jäisi vajaaksi

Ministeriö jatkaa neuvotteluja Itäradasta ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa.

Katja Juurikko

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan hankeyhtiöstä Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta.
Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan hankeyhtiöstä Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan hankeyhtiöstä Porvoo–Kouvola-raidelinjauksen pohjalta.

Ministeriö kertoo tiedotteessa, että kuntien rahoitusosuus näyttää toteutuvan Porvoo–Kouvola-linjauksen osalta. Sen sijaan Porvoo–Kotka–Luumäki-linjauksen suunnittelua puoltaneiden kuntien vastausten perusteella rahoitus jäisi 16 miljoona euroa vajaaksi tarvittavasta noin 54 miljoonasta eurosta.

Porvoo–Kouvola-linjauksessa rahoitusosuus on 34,3 miljoonaa euroa.

Itäisen suunnan raideyhteyden suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Porvoo–Kouvola-linjauksessa noin 70 miljoonaa euroa ja Porvoo–Kotka–Luumäki-linjauksessa noin 110 miljoonaa euroa.

Mikkeli, Pieksämäki ja Mäntyharju osallistuvat kustannuksiin

Etelä-Savosta Mikkeli ja Pieksämäen kaupungit sekä Mäntyharjun kunta ovat jo elokuussa päättäneet lähteä mukaan hankeyhtiöön, jos linjaukseksi päätetään Porvoo–Kouvola.

Mikkelin alustava rahoitusosuus suunnittelukuluista olisi 2,7 ja Pieksämäen 1,7 miljoonaa euroa.

Yhtiön perustamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen järjestyminen vähemmistöosakkailta. Kuten Turun tunnin juna- ja Suomi-rata-hankeyhtiöissä, valtion tulee omistaa itäisen suunnan hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia.

Ministeriön mukaan neuvotteluja jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa. Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Valtion osallistuminen itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluihin käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn aikana. Valtion rahoitusosuudesta päättäisi eduskunta.

Itäinen Suomi hankkeen takana

Porvoo–Kouvola-oikorataa ovat olleet ajamassa yhdessä itäisen Suomen maakunnat ja 11 kaupunkia sekä joukko pienempiä kuntia.

Väylävirasto julkaisi toukokuun lopussa selvityksen, jossa se vertaili Itä-Suomen ratavaihtoehtojen hyötyjä ja kustannuksia.

Selvityksessä Porvoo–Kouvola-linjaus todettiin Kotka-vaihtoehtoa paremmaksi. Selvityksen mukaan 20 vuoden aikajänteellä kustannustehokkainta olisi kuitenkin parantaa Itä-Suomen nykyistä rataverkostoa.

Uudesta oikoradasta saatava nopeushyöty jäisi Väyläviraston mukaan varsin pieneksi suhteessa investoinnin kokoon. Virasto arvioi kuitenkin, että vaikka rata ei nykyisillä arviomalleilla näytä yhteiskuntataloudellisesti kannattavalta, tilanne voi muuttua pidemmällä aikavälillä.

Juttua täydennetty ja laajennettu kello 19.00.