Lakot koskisivat satoja Etelä-Savossa — Työntekijöitä hiertää kiky: "Se on tervanjuontia"

Työnantajia huolestuttaa kustannuskilpailukyky.

Mari Koukkula

Lakko vaikuttaisi muun muassa vanerituotantoon Etelä-Savossa.
Lakko vaikuttaisi muun muassa vanerituotantoon Etelä-Savossa.

Laajat lakot uhkaavat teknologiateollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta ja kemianteollisuutta ensi viikolla. Etelä-Savossa lakot koskisivat satoja työntekijöitä.

Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ovat ilmoittaneet lakoista 9. joulukuuta alkaen.

Työmarkkinaosapuolten neuvottelut jatkuivat maanantaina.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala teki esityksen uudeksi teknologiasektoria koskevaksi työehtosopimukseksi. Teollisuusliiton neuvottelukunta hylkäsi sopimuksen, koska palkankorotuksia koskeva osuus oli liiton mielestä täysin riittämätön.

Jos lakot toteutuvat, työnantajapuoli arvioi tuotantomenetysten olevan koko maassa satojen miljoonien eurojen suuruusluokassa.

Yritykset eivät kommentoi neuvottelutilannetta tai lakon vaikutuksia yritys- tai tehdaskohtaisesti.

Metsäteollisuus ry on pyrkinyt vauhdittamaan neuvotteluita ilmoituksella kuuden vuorokauden työsuluista mekaanisessa metsäteollisuudessa. Se toteutuisi Teollisuusliiton lakon jälkeen 12. joulukuuta.

Teollisuusliiton lakossa ja työsulussa on mukana 32 tuotantoyksikköä: sahoja sekä vaneri-, viilu- ja liimapuutehtaita. Työtaistelutoimet koskisivat muun muassa Versowoodin tuotantolaitoksia ja UPM:n vaneritehtaita 9.–11. joulukuuta.

Työnseisaus vaikuttaisi insinööritoimistoihin

Ammattiliitto Pro on ilmoittanut kolmepäiväisistä työnseisauksista koskien toimihenkilöitä teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla, kemianteollisuudessa sekä kumi- ja lasikeraamisessa teollisuudessa. Lakko ulottuisi muun muassa Exel Compositesin Mäntyharjun tehtaaseen

Pro on ilmoittanut työnseisauksesta myös suunnittelu- ja konsulttialalla. Kolmepäiväinen seisaus koskisi 11. joulukuuta alkaen esimerkiksi Rejlers Finlandia.

Teollisuusliiton tapaan Pron tavoite on kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennyksen poistaminen työehtosopimuksista.

Työsulku harvinainen toimenpide

Puhelinkierroksen perusteella neuvottelutilannetta on hankala arvioida paikallisesti.

UPM:n Pelloksen vaneritehtaiden pääluottamusmies Marko Lang toteaa neuvottelujen olevan kesken. Hän sanoo tunnelmien olevan sikäli jännittyneet, että tilanne koetaan työntekijäpuolella vaikeaksi.

Työnantajapuolen vastaus kolmen päivän lakkouhkaan on lakkoa seuraava työsulku. Langin mukaan työsulku on manööverina harvinainen, ja siksi asetelmat tuntuvat jäykiltä.

Eniten työntekijäpuolta hiertää kilpailukykysopimus ja sen tuomat lisätyötunnit.

— Neuvotteluissa on esillä ollut muitakin mahdollisia heikennyksiä, mutta kiky on suurin asia. Meillä kaikki haluavat päästä eroon kilpailukykysopimuksesta.

— Kiky on ollut tervanjuontia. Se tuli puoliksi pakotettuna, koska vaihtoehtona olivat työehtoja heikentävät pakkolait, kertaa Lang.

Kiky-sopimuksessa vaneritehtailla työvuorolistoihin lisättiin 24 tuntia työaikaa. Lang korostaa, että lisätunnit sovittiin kustannusneutraaleiksi, joten työntekijät eivät niistä rahallisesti hyötyneet.

Avoinna palkkaratkaisu

Kiista koskee rahaa. Teknologiateollisuus on ilmoittanut, että neuvotteluissa on avoinna palkkaratkaisun taso.

Neuvotteluiden työnantajapuoli sanoo hakevansa ratkaisua, joka tukee työllisyyttä ja yritysten pärjäämistä maailmanmarkkinoilla.

Teknologiateollisuus ry:n Etelä-Savon aluejohtokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Antero Asikainen on seurannut neuvotteluja tiedotusvälineiden kautta. Koska muut kysymykset on ratkaistu, Asikainen otaksuu, että jossain vaiheessa harmonia löytyy myös palkoista ja ostovoimasta.

Yleisellä tasolla Asikainen sanoo, että palkkaratkaisulla on merkitystä yritysten kilpailukyvylle. Merkitys vaihtelee yrityksittäin, ja suhdannekuva on epävarma.

— Takana on hyviä vuosia. Markkinatilanne on kuitenkin muuttunut, eikä esimerkiksi rakennusteollisuus ole kasvussa, pohtii Asikainen.

Luetuimmat