Lasten syntyvyys nälkävuosien tasolla

Savonlinnan paras syntyvyysvuosi lähimpien 30 vuoden aikana oli 1991 ja Mikkelin 1994.

Taru Hokkanen

Useimmat seulottavista sairauksista periytyvät peittyvästi, eli vanhemmat eivät tiedä riskistään välittää sairautta lapselleen.
Useimmat seulottavista sairauksista periytyvät peittyvästi, eli vanhemmat eivät tiedä riskistään välittää sairautta lapselleen.

Suomessa syntyi viime vuonna 55 040 lasta, yli 2 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2014. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina.

Syntyneiden määrän laskusta huolimatta maan väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 14 860 hengellä. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja.

Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli vain 2 960 henkeä. Ennakkoväkiluku viime vuoden lopussa oli 5 486 616. Viralliset luvut julkistetaan huhtikuussa.

Tilastokeskuksen sivuilla on kuntakohtaista tilastotietoja elävänä syntyneistä lapsista vuodesta 1987 vuoteen 2014. Savonlinnassa syntyi liki kolmekymmentä vuotta sitten 467 lasta ja pari vuotta sitten enää 279. Mikkelissä samat lukemat olivat 587 ja 510.

Savonlinnassa lähivuosikymmenten aikana syntyi lapsia eniten vuonna 1991, yhteensä 471 lasta. Mikkelin paras vuosi oli 1994 ja syntyneiden määrä silloin 649.

Juvalla syntyneiden lasten määrä painui kuusi vuotta sitten 36:een, josta se on kivunnut taas lähelle viittäkymmentä. Lapsirikkain vuosi oli 1990, jolloin syntyi peräti 101 vauvaa.

Parikkalassa syntyi liki kolmekymmentä vuotta sitten 76 lasta, pari vuotta sitten enää 30. Kolmen vuosikymmenen aikana eniten lapsia (88) syntyi vuonna 1990.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo