Puolueet valmistelevat ensimmäisiä maakuntavaaleja tietämättä tarkkaan, pidetäänkö vaalit vai ei — Maakuntavaltuustosta tulee vallankäyttäjä

Sote- ja maakuntalait ovat vahvistamatta, mutta maakuntavaaleihin pitää jo valmistautua. Pitkän linjan puoluetyöntekijä sanoo, että maakuntavaaleihin mennään kuin pussi päässä. Kaiken lisäksi samaan aikaan pitää hakea ehdokkaita vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Päivi Virta-Salo

Puolueet valmistelevat ensimmäisiä maakuntavaaleja tietämättä tarkkaan, pidetäänkö vaalit vai ei — Maakuntavaltuustosta tulee vallankäyttäjä


Poliittiset ryhmät valmistautuvat täyttä päätä ensi syksyn maakuntavaaleihin, vaikka varmaa ei ole edes se, että vaalit järjestetään.


Vaalien järjestäminen on kiinni sote- ja maakuntalakien käsittelystä.
Puolueorgaanit eivät voi muuta kuin varautua vaaleihin.
Lisäkierroksia tekee se, että samalla pitää hakea ehdokkaat myös vuoden 2019 kevään eduskuntavaaleihin.

Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti luonnehtii maakuntavaalien vaaliasetelmaa ”pussi päässä menemiseksi”.
— On oltava liikkeellä, vaikka ei tiedä, onko vaalit vai ei.


Juuti kuitenkin sanoo, että kiinnostusta ehdolle asettumiseen on. Syy on  selvä:
— Jos maakuntahallinto tulee, sillä on melkein taivaallinen valta.

Keskustassa paikkaa valtuustossa tavoittelemassa on sekä nykyisiä kunta- ja maakuntapoliitikkoja että uusia kasvoja. Puolue päättää osasta nimiä kevään piirikokouksissa ja lopullisesti elokuussa.
— Asetamme vähintään yhden ehdokkaan vaalipiirin jokaiseen kuntaan.


”Pitää olla politiikan tajua”


Puolueet eivät vielä kerro ehdokkaiden nimiä.
SDP päättää ehdokasnimistä huhtikuun lopun piirikokouksessa. Lista lukitaan syyskuussa.
— Ehdokkaat asetetaan kunnittain väkiluvun suhteessa, sanoo puolueen kaakkoisen piirin puheenjohtaja Teemu Hirvonen.

Hirvosen mukaan vaalitilanne on kokonaan uudenlainen, mutta ”mukana ollaan, kun kerran uutta hallintotasoa tehdään maahan”.
— Eduskuntavaalien ehdokaslistaa kootaan toukokuun lopussa. Jos haluaa olla ehdolla eduskuntavaaleissa, täytyy myös olla käytettävissä maakuntavaaleissa, sanoo Hirvonen.

Jos maakuntahallinto tulee, sillä on melkein taivaallinen valta. Ulla-Riitta Juuti

Kaakkois-Suomen kokoomuspiirin toiminnanjohtaja Pia Rantanen sanoo, että ehdolle on halua, mutta toisaalta sote- ja maakuntauudistuksessa on paljon avoimia kysymyksiä lakeja ja maakuntahallinnon roolia myöten.
— Ensimmäinen valtuusto on kuitenkin merkittävässä asemassa, sillä se luo toiminnan linjat. Siksi valtuustoon tarvitaan sellaisia, joilla on organisaatioiden toiminnan ja politiikan tajua.

Rantasen mukaan eduskuntavaalit väijyvät maakuntavaalien taustalla. Samaa sanoo perussuomalaisten piirin puheenjohtaja Jari Rajapolvi.
— Maakuntavaalit kiinnostavat, sillä eduskuntavaalit on kohta. Ei ole vaikea saada ehdokkaita. Nimiä on koossa viitisenkymmentä. Täyttä listaa ei ehkä tule, sanoo Rajapolvi.


Kansanedustajan ehdokkuus puhututtaa


Vihreät ei hae ehdokkaita kaksiin vaaleihin samaan aikaan.
— Käydään vaalit kerrallaan, ensin maakuntavaalit ja sitten eduskuntavaalit, sanoo piiripuheenjohtaja Katja Andrejev.
— Eduskuntavaaleistakaan ei tiedä mihin aikaan ne ovat.

Vihreät kokoaa maakuntavaaliehdokkaiden listaan ensimmäiset nimet ennen vappua. Kun muissa puolueissa ei erityisemmin kanneta huolta päällekkäisistä ehdokkuuksista, Andrejev sanoo, että saman päättäjän ei tulisi olla ihan joka tasolla mukana.
— Esimerkiksi kansanedustaja voi olla maakuntavaaleissa mukana, mutta sanoisin, että jo edustajantyössä kyllä riittää tekemistä.

Kristillisdemokraatit ovat ehdokaslistassaan vielä alkuvaiheessa.
Toiminnanjohtaja Olavi Kietäväinen sanoo, että puolue tavoittelee kattavaa listaa. Joka kuntaan ei saatane ehdokkaita.

Kietäväinen pohtii muutenkin pienten kuntien asemaa vaalissa.
— Kaupungit ja suuret kunnat saavat ehdokkaansa läpi. Pienestäkin kunnasta voi tulla valtuutettu, jos ehdokasasettelu onnistuu.

Kd ei ole käynyt vaaliliittoneuvotteluja. Sinisissä on ollut puhetta vaaliliitoista. Paikallisia neuvotteluja piirijohtaja Kaj Turusen mukaan ei ole ollut.
— Olemme avoimia tässä asiassa. Ehdokashankintaan panostetaan kevään kuluessa. Listasta päätetään kesän jälkeen. Tavoitteemme on ehdokas joka kuntaan.


Maakuntavaalipiirissä ei ole aluekiintiöitä


Sote- ja maakuntalakipaketti tulee olla hyväksytty heinäkuun alkuun mennessä, jotta maakuntavaalit ylipäätään ehditään järjestää.

Maakuntavaaleissa vaalipiiri on maakunta.
Etelä-Savon rajat muuttuvat, sillä Joroinen ja Heinävesi eivät maakuntauudistuksessa kuulu Etelä-Savoon.


Etelä-Savossa valitaan 59 uutta maakuntavaltuutettua. Ehdokaslistalle voi siten asettaa 88 ehdokasta.

Vaalit ovat suhteelliset vaalit.
Vaalipiirin sisällä ei ole alueellisia kiintiöitä tai mandaatteja. Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset.


Valtuusto on koko maakunnan valtuusto. Vaalitulos ratkaisee, mistä päin maakuntaa valtuutetut tulevat.

Valtuusto aloittaa vuoden 2019 alusta ja uusi maakunta vuoden 2020 alusta.
Valtuuston lisäksi maakunnassa on oltava maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Hallituksen valitsee valtuusto.
Organisaatioon kuuluu tarkastus- ja vaalilautakunnat, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä sektorikohtaisesti joko lautakuntia tai valiokuntia.


Maakunnalle tulee laaja tehtäväkenttä


Maakuntauudistus koskee noin 141 000 maakunnan asukasta ja noin 5 500 työntekijää.
Sote- ja maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyvät muun muassa maakuntaliiton, ely-keskuksen, TE-toimiston, pelastuslaitosten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä osa aluehallintovirastojen ja osa kuntien muista kuin sote-tehtävistä.

Maakuntahallinnon poliittista valmistelua seuraa poliittinen neuvottelukunta.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen tuumii, että puolueet voisivat maakuntavaaleja kohden mentäessä virittää laajempaa keskustelua painotuksista.
— Maakunta päättää soten lisäksi muun muassa elinvoima- ja kasvupalvelukysymyksistä, maakunnan strategiasta ja yleensä siitä, mitä palveluja on ja missä.


Mäkisen mukaan lakikokonaisuus on lähinnä mahdollistava.
— Laki sanelee vain pakolliset elimet. Muuten maakunta saa vapaat kädet koota toimintansa ja hallintonsa.