Uutisen takaa: Itä-Suomi ei tarvitse yhtään uutta kehitysohjelmaa — vanhoistakaan ei ole jäänyt käteen juuri mitään

Etelä-Savo ei kaipaa erityisiä ohjelmia, vaan haluaa resursseja saadakseen käyttökelpoiset nykyisetkin välineet toimimaan. Yrittäjäjärjestön tylyä barometria enemmän kummastellaan kuin uskotaan sen numeroihin.

Uutisen takaa: Itä-Suomi ei tarvitse yhtään uutta kehitysohjelmaa — vanhoistakaan ei ole jäänyt käteen juuri mitään

No nyt on synkkää taas Itä-Suomessa.
Itäinen Suomi ja Etelä-Savo eivät ehtineet toipua etelän median synkistelystä, kun Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen löi tiskiin suhdannebarometrinsa.
Pentikäisen mukaan Itä-Suomi on kitukasvuvyöhykettä.
Etelä-Savon ja itäisten maakuntien aluekehitys ei ehkä kaikkein parhaimpia numeroita osoita, mutta ihan murhetta ei elämä tällä puolella Suomea ole.
Kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen sanoo ihmettelevänsä sitä, mistä yrittäjäjärjestö keräsi mollivoittoiset lukunsa.
Samaa sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Hän lähettää terveisiä Pentikäiselle ja sanoo, että ei Itä-Suomessa ja tässä maakunnassa noin huonosti mene.

Yrittäjäjärjestö ehdottaa, että Itä-Suomea elvytettäisiin erityisellä ohjelmalla, jonka lykkäisi liikkeelle maan hallitus.
Erityistoimia ehdotti äskettäin myös ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd.).
Periaatteessa kaunis ajatus, mutta se ei saa kannatusta juuri millään taholla.
Kaikenlaisia elvytys- ja erityisohjelmia on kehitelty ennenkin, ja tulos on suurin piirtein se, että niistä ei ole jäänyt käteen yhtään mitään.
Jo 2000-luvun puolivälissä Itä-Suomeen syntyi Joensuun yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen vetämä ryhmä, jota nimitettiin Itä-Suomen viisaiksi.
Raportti luovutettiin vuonna 2005 pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.). Vanhanen kehui kovasti ohjelmatyötä, eikä luvannut mitään, varsinkaan rahaa, ja koko homma kuivui nopeaan tahtiin.

Uusi yritys tehtiin vuonna 2011. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus perusti Itä-Suomi-työryhmän, jonka kokosi Savonlinnan kansanedustaja Jouni Backman (sd.).
Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma -niminen raportti jätettiin vuonna 2013. Backman oli ryhmän ainoa eteläsavolainen. Mukana ryhmässä oli myös muuan kempeleläinen keskustakansanedustaja Juha Sipilä.
Ohjelma haki vastauksia siihen, mitä muu maa voisi hyötyä Itä-Suomesta ja sitä, mitä maakunnat itse voivat tehdä kehityksensä eteen.
— Tuo muun maan näkökulma on edelleen hyödyntämättä. Ohjelma hyytyi ja meni hiljaiseloksi, sanoo Backman.
Backmanin mukaan matkailua korostettiin, samoin kaivosteollisuutta ja sen sovittamista yhteen matkailuelinkeinon kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriön piti toteuttaa ohjelmaa ja hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan ajaa hankkeita. Eipä ajettu. Elinkeinoministerinä oli citypormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja avustajana nykyinen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen (kok.).
Backman arvioi, että jos joku vielä tekee tällaisia ohjelmia, ensin pitää lukea entiset.

Itä-Suomi-ohjelma osui hetkeen, jolloin piti saada hyödyt Venäjän kaupasta ja matkailusta sekä arktisesta alueesta. Tällä hetkellä kumpikaan ei vedä.
Seurauksena on ollut maan alueellinen kahtiajakautuminen. Kaupungistuminen etenee väistämättä. Backman näkee kasvukeskusten ulkopuolella kiinteistöarvojen alenemista, mikä lisää syöksykierrettä.
Alueellista jakautumista pohti Mikkelissä viime perjantaina myös nykyinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
— Alueelliset erot ovat tuntuvia. En tiedä syytä, ja eletään vielä noususuhdannetta.
Lintilä ei kannata Itä-Suomen erityisalueohjelmaa. Hän tosin sanoo, että jos jollakin ohjelmalla voitaisiin osoittaa kasvun syntymistä, asiaa voisi harkita. Samaa sanoo eteläsavolainen ministerikollega Jari Leppä (kesk.).
— Ideat pöytään vaan. Jokin alueellinen kokeilu voisi olla mahdollista, sanoo Leppä.

Kakriainen oli Itä-Suomi-ryhmän aikoihin maakuntahallituksen puheenjohtaja. Hänen mukaansa valtavirrat veivät jo tuolloin eri suuntaan, kasvukeskuksiin, eikä hankkeesta jäänyt oikeastaan mitään.
Mäkinen ei kaipaa vastaavia ohjelmia, vaan tähdentää, että riittää, kun nykyiset keinot ja resurssit saadaan käyttöön.
— Ei tarvita päälleliimattua ohjelmaa. Ei siitä ole iloa, ellei samalla osoiteta lisää resursseja. Meillä on hyviä välineitä, mutta niidenkin saaminen toimimaan on haaste. En panisi pahakseni, jos maakunnalle osoitettaisiin lisää rahoitusta.
Perinteistä aluepolitiikkaa ja aluetukia Suomessa ei enää ole.
Paljon on silti tehty maakunnan omalla ohjelmapolitiikalla. Etelä-Savo näyttäytyy metsän, ruoan ja veden maakuntana, konepajateollisuudessa on innovaatioita ja puunjalostus investoi, esimerkiksi nyt viimeksi Metsä Wood kertopuuhun Punkaharjulla.
Rahalla olisi kuitenkin kysyntää. Nyt kehittämisraha kiertää EU-rahoituksen kautta, ja Mäkinen vaatii hallitusta ”olemaan kunnianhimoinen”, kun Suomi käy neuvotteluja EU-rahoituksesta.

Jukka Ahdelma
jukka.ahdelma@lansi-savo.fi

Jukka Ahdelma

Jukka Ahdelma