Mikkeli varautuu tasejärjestelyihin ja myös veronkorotuksiin – Taseessa on nyt kaupungin kokoon nähden jättimäinen alijäämä

Heikkoa taloutta rasittaa kaiken päälle opetusministeriön vaatimus lukion valtionapujen takaisinperinnästä.

Vesa Vuorela

Sote-menot nousevat, mutta Mikkelin alijäämiä kerryttää rajusti myös Otavian lukiovaltionavusta noussut kiista. Kaupunki kirjaa alijäämiin yli 15 miljoonan euron takaisinperintäsumman.
Sote-menot nousevat, mutta Mikkelin alijäämiä kerryttää rajusti myös Otavian lukiovaltionavusta noussut kiista. Kaupunki kirjaa alijäämiin yli 15 miljoonan euron takaisinperintäsumman.

Heikosti sujunut talousvuosi 2019 nostaa Mikkelin kaupungin taseessa olevan alijäämän yli 42 miljoonaan euroon.

Viime vuoden tilinpäätös osoittaa hieman yli 18 miljoonan euron alijäämää. Tulos heikkeni edellisvuodesta lähes viisi miljoonaa euroa.

Mittavaan alijäämäkertymään on lähinnä kaksi syytä, sote-menot ja Otavian valtionosuusselkkaus.

Sote-menojen laskutusosuus kasvoi 13,4 miljoonaa euroa. Määrä on enemmän kuin kaupunki oletti, sillä sote-yhtymä Essotelta tullut kuntalaskutus ja alijäämäkirjaus ylittivät kaupungin viime vuoden alkuperäisen talousarvion peräti 20,7 miljoonalla eurolla.

Viime vuoden tasealijäämään kirjataan myös valtion vaatimus liikelaitos Otavian nettilukiotoiminnan valtionosuuksien takaisinperinnästä. Summa on 15,6 miljoonaa euroa.

Kaupunki on tehnyt takaisinperintäpäätöksestä oikaisuvaatimuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Mahdollisesta lopullisesta maksuaikataulusta sovitaan myöhemmin.

Kaiken lisäksi kaupungin verotulot kasvoivat vähemmän kuin kaupunki oletti. Verotulot tosin nousivat, mutta tuloa heikensivät verokorttiuudistus ja tulorekisteriongelmat.

Verotulot alittivat talousarvion 7,4 miljoonaa euroa. Kasvua oli kuitenkin edellisestä vuodesta 4,5 miljoonaa euroa.

Lainamäärä kasvoi edellisvuoden tilinpäätöksestä yli 35 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus käsitteli maanantaina viime vuoden tilinpäätöksen, mutta ei ottanut siihen sen enempää kantaa. Tilinpäätös menee valtuustokäsittelyyn myöhemmin keväällä.

Kaupunki jatkaa aloittamaansa talouden tasapainotusta. Keinona ovat kaupunkirakennesuunnitelman ja palvelusuunnitelman esitykset, muun muassa paljon puhetta nostattaneet koulu- ja varhaiskasvatusverkon ratkaisut, sekä vasta äskettäin päätetyt yt-neuvottelut.

Tilinpäätöksen pohjatekstissä puhutaan myös tasejärjestelyistä, konsernirakenteen tiivistämisestä ja ensi vuotta koskevista veroratkaisuista.

Kaupunginhallitus keskusteli taloustilanteesta, mutta ei kirjannut päätökseen tällä erää muita lausumia.

Keskeinen tunnusluku, vuosikate, oli hieman yli kolme miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni puoli miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.

Vuosikate oli Mikkelissä noin 59 euroa asukasta kohden. Määrä ei riitä kattamaan 21,5 miljoonan euron poistoja.

Investointien rahoitus tulorahoituksella ilman lainamäärän lisäämistä edellyttäisi investointeja suurempaa vuosikatetta. Nykysumma ei riitä alkuunkaan.

Kaupungin lainamäärä kasvoi edellisvuoden tilinpäätöksestä yli 35 miljoonaa euroa. Velkaa oli 252 miljoonaa euroa vuoden 2019 lopussa.