Kuvataiteen päivänä antauduttiin maalaustaiteelle — "Taulut ovat kuin päiväkirja: niistä muistaa, missä sitä on ollut"

Suuri maalaustapahtuma järjestettiin 105 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Onni Ojala

Mikkeliläinen Irja Wilkko maalaa mieluiten ulkona. Hän pitää haasteista, joita akvarellivärit tuovat. Painavien välineiden kanssa kyseessä on kuntoilulajikin.
– Ja kerran maalaustelineiden pystytys oli kuin komediasta. Milloin tuuli vei telineen tai se romahti alas.Taiteilijasta pystyttämässä metsässä telineitä voisi saada hyvän huumoriohjelman.
Mikkeliläinen Irja Wilkko maalaa mieluiten ulkona. Hän pitää haasteista, joita akvarellivärit tuovat. Painavien välineiden kanssa kyseessä on kuntoilulajikin. – Ja kerran maalaustelineiden pystytys oli kuin komediasta. Milloin tuuli vei telineen tai se romahti alas.Taiteilijasta pystyttämässä metsässä telineitä voisi saada hyvän huumoriohjelman.

Tarkoitus on tehtä tätä harrastusta tunnetuksi, Anu Ahonen sanoo maalauspuuhien keskeltä.

Kenkäverossa aurinko paistaa ja maisema vaikuttaa sopivan idylliseltä. Ahonen, joka harrastaa akvarellimaalausta, kuitenkin huomauttaa, että jotkut maalaavat pakkasessakin.

— Silloin tulee vain erilainen efekti.

Irja Wilkko, 74, kertoo maalanneensa 9-vuotiaasta asti. Hän huomauttaa, että värien työstäminen ei välttämättä ole helppoa, mutta se voi tehdä maalaamisen mielenkiintoiseksi. Myös ulkona maalaaminen tekee harrastuksesta kiinnostavan.

— Taulut ovat kuin päiväkirja. Niistä muistaa, missä sitä on ollut. Erään kerran maalasin Ylläksen rinteellä viitisen tuntia, mikä oli hauska kokemus, Wilkko sanoo.

Aivan sama mitä ja miten tehdään, kunhan maalataan. — Kirsimaria Törönen

Valtakunnallisessa Suuressa maaulaustapahtumassa jokainen voi tehdä yksin tai yhdessä taideteoksen. Tekniikka on vapaa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2011 lähtien taidemaalari Helene Schjerfbeckin syntymäpäivän kunniaksi.

— Nimi on monille tuntematon, mutta hän on esimerkiksi tehnyt erään Suomen kultakauden rakastetuimman maalauksen nimeltä Pieni toipilas, mikkeliläinen kuvataiteilija Kirsimaria Törönen sanoo.

Törönen kertoo, että päivä on myös nimetty Kuvataiteen päiväksi, jota on suositeltu viralliseksi liputuspäiväksi valtioneuvoston toimesta. Toistaiseksi ainoastaan yhdelle suomalaisnaiselle on suotu oma liputuspäivänsä, Minna Canthille.

Onni Ojala

Juvalta kotoisin oleva Anu Ahonen sanoo maalaamisen olevan meditaatiota ja hyväksi ihmiselle, koska silloin saa oman henkisen tilan. Häntä kuitenkin harmittaa, että akvarellien tekemistä ei opeta sillä tavalla ihmisille. – Nämä voi tehdä joko kerralla loppuun tai sitten tunti- tai vaikka viikkotolkulla. Silloin teos voi muuttua mihin tahansa päin.

Kenkäveron lisäksi maalaustapahtumaa vietettiin Studio Wäkewässä, jossa Törönen opasti lapsia taideteosten tekemisessä. Päivän teemana oli eläimet, joista ainakin hevonen ja dinosaurus ovat edustettuina.

Taideteosten sisällöllä ei maalaustapahtumassa ole kuitenkaan suurta merkitystä. Tarkoituksena on ennen kaikkea tarjota vapaa pääsy taiteen pariin. Päivä ei ole pelkästään ammattilaisten vaan kaikkien maalauspäivä.

— Aivan sama mitä ja miten tehdään, kunhan maalataan. Vaikkei ikinä olisi tehnyt mitään, kaikki osaa maalata, Törönen painottaa.