Huoli lukutaidosta sai äikänopet ideoimaan teemapäivän — 230 Mikkelin lukiolaista viettää iltapäivän tekstien maailmassa

Lukiolaisten lukunopeus on hidastunut kymmenen vuoden takaisesta, sanoo äidinkielenopettaja Ulla Koivukangas.

Martti Kainulainen

Teemapäivässä on tarjolla muun muassa kirjaston kirjavinkkejä. Arkistokuva.
Teemapäivässä on tarjolla muun muassa kirjaston kirjavinkkejä. Arkistokuva.

Mikkelin lukion ekaluokkalaisilla on keskiviikkona edessä kielen ja kirjallisuuden teemapäivä.

Kahdeksan alan ammattilaista jalkautuu kouluun pitämään työpajoja, joissa käsitellään esimerkiksi draamaa, runoutta ja journalismia sekä annetaan kirjavinkkejä. Tavoitteena on tarjota elämyksiä ja innostaa lukemisen pariin.

Lisäksi on nuoria, jotka itsekin sanovat, että tykkäisivät lukea, mutta aikaa ei oikein ole. —Ulla Koivukangas

— Idea teemapäivään heräsi siitä, että halusimme herättää kiinnostusta kieleen ja kirjallisuuteen. Lukutaitotilanne on Suomessa vähän huolestuttava. Osaajien ääripäät alkaa eriytyä aika tavalla, ja lukutaidottomuuttakin on ysiluokan päättävissä, äidinkielenopettaja Ulla Koivukangas Mikkelin lukiosta kertoo.

Lukeminen on hitaampaa kuin ennen

Lukutaito on noussut tänä syksynä puheenaiheeksi. Helsingin Sanomat kertoi lokakuun alussa esimerkiksi ammattikoulua käyvästä Santerista, jolle pitkien tekstien lukeminen on vaikeaa: niistä ei jää mitään mieleen.

Hänen kaltaisiaan on paljon: Pisa-tutkimusten mukaan suomalaisnuorten lukutaito on 73 maan vertailussa kärkiluokkaa, mutta peruskoulusta valmistuu joka vuosi myös tuhansia nuoria, jotka eivät selviydy lukutaidollaan edes arkisista tilanteista.

Ulla Koivukankaan mukaan myös lukiolaisten joukossa on heikkoja lukijoita. Lukutaidon heikkous voi johtua paitsi lukivaikeuksista myös vähäisestä lukemisesta.

— Konkreettisesti se näkyy siinä, että tekstien lukunopeus on hidastunut aika tavalla siitä, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Myös tiivistäminen, esimerkiksi jonkun lehtitekstin ydinviestin kiteyttäminen omin sanoin, on osoittautunut aika vaikeaksi, Koivukangas kertoo.

Toisaalta on myös nuoria, jotka lukevat paljon, osallistuvat koulun lukupiirin toimintaan ja myös kirjoittavat itse.

— Lisäksi on nuoria, jotka itsekin sanovat, että tykkäisivät lukea, mutta aikaa ei oikein ole.

Kaunokirjallisuuden lukemisessa valinnanvaraa

Lukutaitoa treenataan lukiossa paitsi lukemalla, myös analysoimalla erilaisia tekstejä ja esimerkiksi pohtimalla niiden luotettavuutta.

— Lukiossa luetaan edelleen myös kokonaisia teoksia, ja eri aineiden opettajat houkuttelevat lukemaan sekä tieto- että kaunokirjallisuutta, Koivukangas kertoo.

Kaunokirjallisuudessa lukiolaisilla on usein valinnanvaraa.

— Ykköskurssilla sai valita joko jännitysromaanin tai nuoren elämää kuvaavan romaanin. Nyt kakkoskurssilla luetaan kirjoja, jotka sijoittuvat johonkin muuhun miljööseen kuin Suomeen.

Mikkelin lukion teemapäivän työpajoja pitävät runoilija Tommi Parkko, draamaohjaajat Joonas Veijalainen ja Esko Korpelainen, kirjallisuusterapiaohjaaja Satu Piispa-Hakala, Mikkelin kaupunginkirjastossa työskentelevät Eija Nevalainen ja Mari Karvonen sekä toimittajat Marika Lehto ja Elina Jäntti. Marika Lehto työskentelee Länsi-Savon toimituksessa.

Juttua korjattu 9.10. klo 22.24: Korjattu Eija Nevalaisen etunimi.

Luetuimmat