Influenssarokotus on hoitotyötä tekevälle vielä tärkeämpi kuin rivikansalaiselle - siksi siitä on tulossa hyvää vauhtia lakisääteinen

Ensi vuoden maaliskuussa voimaan tuleva tartuntatautilain muutos määrää työnantajan suojaamaan työntekijänsä tartuntataudeilta. Essote velvoittaa työntekijänsä ottamaan influenssarokotteen, kieltäytyminen voi vaikuttaa työtehtäviin.

Vesa Vuorela

Sairaanhoitajat Riitta Häyry (vas.) ja Eija Smolander jakoivat influenssarokotteita mikkeliläisille kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa torstaina. Kumpikin on huolehtinut rokotuksesta influenssaa vastaan.
Sairaanhoitajat Riitta Häyry (vas.) ja Eija Smolander jakoivat influenssarokotteita mikkeliläisille kaupunginkirjaston Mikkeli-salissa torstaina. Kumpikin on huolehtinut rokotuksesta influenssaa vastaan.

Influenssarokotuksissa eletään sesonkia. Ensimmäisinä rokotuksia saavat kunnallisen terveydenhuollon puolella ikäihmiset, pikkulapset sekä riskiryhmät. Myös moni työnantaja kustantaa henkilöstölleen influenssarokotuksen.
Terveydenhuollon työntekijöiden influenssariski on muuta väestöä korkeampi. Esimerkiksi sairaalan osastoilla työskentelevillä arvioidaan olevan jopa kaksinkertainen riski sairastua. Hoitohenkilöstön rokotuksia onkin alettu viime vuosina vahtia entistä tehokkaammin.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa rokotuskattavuus on kohentunut. Työnantajana Essote edellyttää potilastyötä tekeviltä rokotesuojaa ja on myös kehottanut hoitotyössä työskenteleviä sellaisen ottamaan.
— Talvelle 2017—18 on asetettu tavoitteeksi, että vähintään 75 prosenttia Essoten potilastyötä tekevästä henkilöstöstä on saanut influenssarokotuksen. Näin korkea rokotekattavuus on hyvän laadun merkki, sanoo Essoten infektioylilääkäri Sakari Vuorinen.
Mikkelin keskussairaalassa henkilöstön rokotekattavuus on ollut noin 65 prosenttia. Luku on kasvamaan päin. Parantamisen varaa on vielä. Kaikki eivät edelleenkään halua rokotusta ottaa.
— Perusterveydenhuollon henkilökunnan rokotekattavuus on ollut erikoissairaanhoidon puolta alempi. Esimiesten pitäisi kiinnittää asiaan huomiota ja kannustaa rokotteen ottamiseen omalla esimerkilläänkin, ohjeistaa Vuorinen.

Rokotteen ottaminen ei ole hoitohenkilöstölle enää pelkästään omantunnon asia. Siihen pyritään vaikuttamaan myös lakiteitse. Maaliskuussa 2018 voimaan astuvan uuden tartuntatautilain pykälä 48 antaa työnantajalle mahdollisuuden puuttua rokotuksesta kieltäytyvän työntekijän tehtävänkuvaan. Nyt on menossa siirtymäkausi, jonka aikana tehdään jo pykälään 48 liittyviä soveltuvuusarviointeja ja annetaan rokotuksia.
Vuorisen mukaan Essotessa ei pakoteta ketään ottamaan esimerkiksi influenssarokotusta. Kieltäytyminen voi kuitenkin katkaista tien potilastyöhön.
 — Rokotuksesta kieltäytyvän henkilön työhön soveltuvuuden selvittäminen ja työtehtävien uudelleen järjesteleminen ovat uuden lain puitteissa mahdollisia, Vuorinen sanoo.
Irtisanomisperuste rokotuksesta kieltäytyminen ei ole, eikä kieltäytymisestä aiheudu seuraamuksia, jos työnkuva on sellainen ettei se vaadi rokotesuojaa. Kaikki työntekijät eivät edes voi ottaa rokotuksia terveydellisistä syistä.

Perusterveydenhuollon henkilökunnan rokotekattavuus on ollut erikoissairaanhoidon puolta alempi.



Terveydenhuollossa työskentelevien rokotustietoisuus on Vuorisen mukaan hyvä. Asenteellisuuttakin hänen mukaansa kuitenkin esiintyy, joten rokotusmyönteisyydestä on tullut myös rekrytointiperuste.
— Essote rekrytoi ensisijaisesti henkilöitä, joiden asenne potilas- ja työturvallisuuteen on kunnossa. Asia tuodaan esille jo siinä vaiheessa, kun rekrytointi on meneillään, vahvistaa Vuorinen.
Vuorisen mukaan rokotusalttiutta on pyritty parantamaan myös tekemään rokottautuminen mahdollisimman helpoksi, esimerkiksi niin, että asian voi hoitaa omassa työpisteessä, työkaverin avustuksella. Rokotus on työntekijöille myös ilmainen.