Pehmeitä sorateitä, reikiintyvää asfalttia — Lämpenevät talvet alkavat olla vakava uhka alemmalle tieverkolle

"Tulee välillä hyvin suoraakin tekstiä", sanoo virkamies, jolle myös Mikkelin seudun asukkaat purkavat mieltään huonoista teistä.

Vesa Vuorela

Runsas vedentulo hapertaa myös asfalttiteitä. Veden päästessä pinnoitteen alle murentuu tie asfaltin alta. Sen jälkeen syntyy pyöreä, usein teräväreunainen kuoppa, johon ajaminen voi aiheuttaa ison vaurion.

Märän kesän jälkeen moni eteläsavolaisia alemman tieverkon väyliä käyttävä toivoi kuivempaa syksyä, jotta kuoppaiset, pehmeät ja urittuneet tiet olisi saatu lanattua parempaan kuntoon.

Toiveet eivät täyttyneet. Jatkuva syksy on ollut Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan sateisin 30 vuoteen, ainakin paikoin. Se on ollut myrkkyä maanteiden kunnossapidolle.

Säiden ja olosuhteiden mukaan on vain ajettava.

Pahimmassa kunnossa ovat soratiet. Etelä-Savossa esiintyy vilkkaimmin liikennöidyillä sorateillä kuoppaisuutta, uria ja pehmeyttä. Asfalttiosuuksillakaan ei ole reikiintymiseltä vältytty. Huonokuntoisen asfaltin alle pääsevä vesi sortaa alla olevia rakenteita ja tuloksena on pyöreitä, usein teräväreunaisia kuoppia.

Palautetta tulee paljon

Tilanne on tuttu Pohjois-Savon ely-keskuksen Harri Hyyryläiselle. Hän vastaa Etelä-Savon alueen tiestöstä. Palautetta huonoista teistä tulee paljon ja se on ajoittain hyvin kärkevää.

— Tulee välillä hyvinkin suoraa tekstiä. Tuntuu, että siinä halutaan purkaa jo muutakin pettymystä, kun säät ovat keväästä saakka olleet mitä ovat, Hyyryläinen sanoo.

 Rivikansalaisen kokemus on, että syksy alkoi suurin piirtein kesäkuun alusta. Tienpitäjä ihmettelee samaa asiaa.

— Sateinen kesä jatkui aivan samanlaisena syksyyn. Ei tullut kuivia kelejä, joiden aikana pehmenneiden teiden lanaaminen ja muu parantaminen olisi ollut kannattavaa, Hyyryläinen sanoo.

Kustannukset nousseet



Liikennevirasto uskaltaa puhua jo pysyvän oloisista muutoksista Suomen sääoloissa.

Viraston tiedotteen mukaan jo neljänä peräkkäisenä talvena keskilämpötilat ovat olleet 2—4 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Sen takia aikaisemmin lähinnä rannikkoseutua haitanneet, vaikeat keliolot ovat siirtyneet sisämaahan.

Tämä tarkoittaa sitä, että niin sanottuja vakiintuneita talvisäitä esiintyy yhä harvemmin Etelä- ja Keski-Suomessa. Tienkäyttäjällä tämä näyttäytyy juuri tämän syksyn mallisina, jatkuvina kelirikko-olosuhteina.

Muuttuneet sääolot ovat lisänneet teiden kunnossapidon kustannuksia kymmenellä prosentilla 2010-luvun aikana. Huonokuntoisilla teillä osuus on suurempikin.

Huonon pintakunnon lisäksi tienpitäjiä pitää kiireessä liukkauden torjuminen. Viime talvena siihen upposi rahaa 30 prosenttia enemmän kuin edellisellä talvikaudella.

Sorateillä pahoja ongelmia



Hyyryläisen mukaan lämpenevät talvet vaikeuttavat jatkuvasti etenkin sorateiden ajokunnossa pitämistä.

Jo ennestään huonokuntoiset tiet rapistuvat märkyyden takia entisestään, jos tiet eivät välillä pääse kuivumaan kunnolla. Eikä sellaista konstia olekaan, jolla suhteellisen vilkkaasti liikennöity soratie saadaan sellaiseen kuntoon, ettei se koskaan kärsi runsaista sateista.

— Märkien teiden korjaaminen ei kannata. Siinä ne voivat jopa sotkeutua entistä pahemmaksi. Eikä sellainen ole mahdollista, että koko ajan jossakin kohdassa olisivat koneet töissä.

Apukeinot vaativat rahaa


Kestäviä lääkkeitä tautiin on vähän. Yhteistä niille on, että ne maksavat rahaa.
— Asfalttiteiden kantavuutta pystyttäisiin parantamaan, jos niiden päällystekiertoa nopeutettaisiin. Päällyste pitäisi uusia jo ennen kuin se vaurioituu.

Sorateiden kuntoon tepsii vain niiden sorastaminen ja muotoon ajaminen. Mutta se vaatisi niitä kuiviakin kelejä välillä.

Niitä ja tienpidollisesti mahdollisesti lihavampia vuosia odotellessa kuljettajille on yksi pätevä neuvo.
— Säiden ja olosuhteiden mukaan on vain ajettava, Hyyryläinen ohjeistaa. 

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat