Uutisen takaa: Muistilla on vielä pitkä tie edessään

Sodan ja rauhan tietokeskuksen Muistin rahoituksen hakeminen oli alusta saakka vaikeaa. Kun säätiörahoitus alkoi junnata, hanke joutui muuttamaan taktiikkaa kesken kaiken. Ratkaisevat rahoituspäätökset menevät ensi vuoden puolelle.

Uutisen takaa: Muistilla on vielä pitkä tie edessään

Sodan ja rauhan keskus Muistia valmisteltiin runsas kaksi vuotta.
Mikkelin kaupungin ja maakuntaliiton rahoittama hanke on nyt päättymässä. Noin 538 500 euron hankebudjetilla syntyi perustamissuunnitelma ja erilaisia tapahtumia, mutta Muistin perustamispäätökseen saakka ei päästy.


Mitään ei ole kuitenkaan vielä kuopattu. Seuraavan kahden kuukauden aikana käydään vielä läpi ne tahot, joilta on mahdollisuus saada rahoitusta.


Muistilla on koossa 790 000 euroa. Rahasta 300 000 euroa on eduskunnalta saatua niin sanottua joululahjarahaa, 350 000 euroa Mikkelin kaupungin varausta ja 140 000 euroa yksityisiltä tahoilta, lähinnä eteläsavolaisilta yrityksiltä.

Pääosa kolmen miljoonan euron pääomarahoituksesta on ollut määrä saada Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä.
Säätiö on lykännyt päätöksentekoa kahteen otteeseen. Syy on museokentän liikkeissä.


Valtakunnallinen Sotamuseo on joutunut sulkemaan tilansa, ja asemaansa pohtivat myös eri aselajimuseot, esimerkiksi Mikkelin jalkaväkimuseo..
Säätiö ei tee rahoituspäätöksiä ennen kuin sen asettama selvitysmies saa kokonaiskuvan kaikista rahaa kärttävistä puolustussektorin museoista.

Muistin on saatava julkista rahoitusta ja päästävä kiinni opetusministeriön kehykseen, samaan, josta rahaa saa muun muassa tiedekeskus Heureka.
Tietokeskus ajautui hakemaan säätiörahoitusta, koska näytti siltä, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionrahoitusta ei tule.


Sekä opetusministeriöstä että valtiovarainministeriöstä ilmaistiin tuki hankkeelle, mutta investointirahoituksen haku ohjattiin Maanpuolustuksen kannatussäätiöön.
Säätiö totesi, että hanke on hyvä ja sitä on mahdollista rahoittaa. Säätiö jätti kuitenkin tukihakemuksen pöydälle, mikä yllätti Muistin.


Kun ministeriön kehykseen ei enää ehditty päästä kiinni, avuksi otettiin talousarvioaloite. Aloitteen eduskunnassa teki syksyllä Lenita Toivakka (kok.).
Muisti lähestyi myös pääministeri Juha Sipilää (kesk.), joka kehui hanketta mutta ei luvannut mitään.

Muisti-hankkeen projektijohtaja oli viime kevääseen saakka Tapio Honkamaa. Hän on nykyisin lehtialalla, eikä ole enää hankkeen parissa.
Honkamaan mukaan Muisti kävi läpi elinkeinoelämää ja tällaisia hankkeita rahoittavia säätiöitä. Tulos oli vaisu.


Kun säätiörahoitus alkoi näyttää vaikealta, projektia nyt vetänyt Pia Puntanen ja ohjausryhmä joutuivat muuttamaan taktiikkaa kesken kaiken,.
Puntanen tuumii, että oli tie oikea vai väärä, se nähdään aikanaan, mutta perääntyä ei voinut.


Puntanen ei ole luovuttanut. Hän muistuttaa, että tietokeskuksen perustamissuunnitelmakin valmistui vasta viime keväänä.
Hän sanoo, että ”tie on pitkä”. Esimerkiksi metsäkeskus Lustoa jumpattiin usean vuoden ajan ennen kuin se virallisesti perustettiin.

Mikkeli ei ole vielä hylännyt Muistia, jonka se näkee kehittämis- ja matkailuhankkeena ja aidosti odottaa myönteistä lopputulosta.


Kaupunki on tosin sitonut osuutensa kokonaisrahoitukseen ja on muutenkin varovainen. Esimerkiksi ensi vuodelle kaavailtu Päämajatalon muutos- ja korjausrahoitus on pois investointiohjelmasta.
Kaupunki laskee, että vielä ensi vuonna tätä rahaa ei tarvita.

Jukka Ahdelma
jukka.ahdelma@lansi-savo.fi