Uutisen takaa: Presidentti voitti, muut hävisivät

Presidentinvaalin tulosspekulantit pohtivat, onko puolueuskollisuus murenemassa. Henkilövaalista ei kannata vetää johtopäätöstä puoluekannatukseen, mutta keskusta ja SDP eivät voi ohittaa sunnuntain vaalien umpisurkeaa tulostaan. Kannatus mitataan vuoden kuluttua eduskuntavaaleissa.

Vesa Vuorela

Olli Miettinen, Jyrki Selenius ja Veli-Pekka Manninen siirtelivät presidentinvaalien kampanjamateriaalit varastoon maanantaina Mikkelissä. Niinistö-kahvila muuttuu kokoomuksen toimistoksi.
Olli Miettinen, Jyrki Selenius ja Veli-Pekka Manninen siirtelivät presidentinvaalien kampanjamateriaalit varastoon maanantaina Mikkelissä. Niinistö-kahvila muuttuu kokoomuksen toimistoksi.


Sunnuntain presidentinvaalien jälkipuinneissa on yksi yhteinen piirre.
Kaikki voittivat näissä vaaleissa.


Tehtiin hyvä tulos, ehdokkaat olivat hienoja ihmisiä, kampanjat ihan mahtavia ja puolueorganisaatiot toimivat täysillä ehdokkaittensa puolesta.
Poliittiseen sanankäyttöön lausunnot kuuluvat, mutta selvää on, että Sauli Niinistön valitsijayhdistystä ja kokoomusta lukuunottamatta muut saivat siististi sanottuna turpiinsa.


Niinistön haastajista ainoastaan Pekka Haavisto ja vihreät voivat olla kohtuudella tyytyväisiä, samoin ehkä perussuomalaiset ja ylipäätään EU-kriittiset.


Laura Huhtasaaren (ps.) tulos kertoo siitä, että puolueen kampanja kohdistui hallituspolitiikkaa sekä Suomen Eurooppa- ja maahanmuuttolinjaa vastaan.
Tulos olisi ollut vielä kovempi, jos ehdokkaana olisi ollut mies, sillä voi arvata, että perussuomalaisten miesten olisi ollut helpompi antaa äänensä miehelle kuin naiselle.

Väyrynen ja Huhtasaari kilpailivat samoista äänestäjistä

Samalla tavalla tyytyväinen voi olla kansalaispuolueen Paavo Väyrynen. Tosin äänestäjät eivät ymmärtäneet Väyrysen erinomaisuutta, eikä hänestä tullut presidenttiä, mutta mukikauppa sujui ja sanoma meni perille.


Väyrysen tulosta tarkasteltaessa on väännetty siitä, miten hän onnistui ohittamaan keskustan Matti Vanhasen.
Väyrysellä on keskustaväen parissa oma kannattajakuntansa, mutta keskustaäänestäjien ääniä Väyrynen tuskin isossa mitassa sai. Hänen äänensä olivat EU-kriittisiä ääniä.


Perussuomalaisten kannatus on Huhtasaaren tulosta parempi, joten puolueen tähtäin on eduskuntavaaleissa. Nyt Huhtasaari ja Väyrynen kumosivat toisensa pelatessaan samoilla markkinoilla.

Keskusta ja SDP joutuvat ehdokkaittensa tuloksen vuoksi jälkipyykkiin, vaikka vaali-illan jälkeen puoluejohtajien Juha Sipilän ja Antti Rinteen asemaa ei kyseenalaistettukaan.

Sipilä haluaa jatkaa puoluejohdossa


Presidentinvaalista ei voi vetää johtopäätöstä puoluekannatukseen, mutta Sipilä ja Rinne eivät kuitenkaan voi ohittaa umpisurkeaa tulosta.
Presidentinvaalin tulosennakoinnissa Sipilä maalasi itsensä nurkkaan, mutta käveli saman tien märän maalin yli ja ilmoitti olevansa käytettävissä puoluejohtajana.


Tulos tai ulos -puhe ei paljon paina, ja jatkokausi aukeaa varmasti, sillä keskustan piirijohtajille suunnatun kyselyn mukaan (SS 30.1.) Sipilän asema on vakaa. Vaihtoehtoakaan ei ole. Pölkylle pannaan puoluesihteeri Jouni Ovaska.

SDP ja keskusta joutuvat miettimään, miksi omat eivät äänestäneet puolueen ehdokkaita.


Jos taas ilmenee, että keskustan tulosta tosiaan rokotti nimenomaan Väyrynen, keskusta on hajaannuksessa ja vaikeuksissa, jos se haluaa uusia pääministeripuolueen aseman.

SDP:n puoluejohto ruotii poliittista tilannetta

Vaalikampanjan aikana näkyi, että Rinteeltä oli veto poissa. Samalla tavalla kuin Vanhanen niin demareissakin ehdokas, Tuula Haatainen, heitettiin susille jo ehdokasasettelussa.
SDP:ssä kärkinimet eivät edes lähteneet kisaan ennakoidessaan Niinistön voittoa. Haatainen palkitaan eduskunnan varapuheenjohtajan tehtävällä.


Rinne ohjasi kampanjan aikana keskustelut sisäpolitiikkaan ja puhuu puolueestaan seuraavana pääministeripuolueena. Viimeisin gallup (IL 30.1.) kertoo, että kannatus on pudonnut.
Kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan tuloksesta ei seuraa kriisiä ja eikä Rinteen aseman arviointia.


SDP käy Rinteen johdolla parhaillaan puolueseminaariaan. Tilaisuus oli sovittu jo viime vuoden lopulla, joten kriisikokous se ei ole, mutta jos ajatuksena oli nostaa Haatais-intoa toiselle kierrokselle, tunnelmat ovat nyt toisenlaisia.

Kansalaisliikkeitä tulee lisää

SDP ja keskusta joutuvat miettimään, miksi omat eivät äänestäneet puolueen ehdokkaita.
Tutkijat ja puolueet väittelevät nyt siitä, onko puolueuskollisuus murenemassa. Tutkijoiden mielestä on. Puolueiden kanta on, että ei, koska presidentinvaali oli henkilövaali, mikä hävittää puoluerajat.


Tähän nojasi myös Niinistö. Hänen päätöstään asettua kansalaisliikkeen ehdokkaaksi leimattiin jopa ylimielisyyden osoitukseksi, mutta taktiikka tehosi.


Kukaan ei menesty vain oman ydinkannattajakuntansa äänillä. Tämä näkyi esimerkiksi Mikkelin kaupungissa, jossa Niinistön kannatus oli maan kärkeä, 70 prosenttia.

Presidentinvaaleissa nähdään tulevaisuudessa varmasti lisää valitsijayhdistyksiä. Ongelma vain on se, mistä saadaan rajat ylittävä kokoava ehdokas.
Niinistön tuloksen perusta oli kokoomusäänestäjissä. Tämä näkyi hyvin niinistöläisten vaalivalvojaisissa koko maassa.


Kokoomusjohto voi Niinistön tuloksessa hiljaa kiitellä keskustan ja SDP:n sekä kristillisdemokraattien äänestäjiä, mutta jo seuraavat vaalit, maakuntavaalit, käydään ensi syksynä puoluevaalina.
Todellinen kannatuksen mittaus on sitten eduskuntavaaleissa keväällä 2019.