Lähi- ja sairaanhoitajia tarvitaan lisää Etelä-Savoon ja erityisesti Pieksämäelle — Te-toimiston ja ely-keskuksen selvitys: ”On iso määrä työnhakijoita, jotka eivät terveydellisten syiden takia ole työhön kykeneviä”

Etelä-Savon te-toimiston ja ely-keskuksen selvityksen mukaan vanhus- ja vammaistyön työtehtäviä pidetään raskaina. Lähi- ja sairaanhoitajilla on kulkemisensa kanssa haasteita, koska julkinen ei liikenne ei palvele tyydyttävästi kolmivuorotyötä tekeviä.

Tanja Rihu

Eteläsavolaiset sote-alan työnantajat toivovat tekijöiltä eniten lisää lääkehoidon osaamista. He toivovat myös soveltuvuustestejä terveys- ja sosiaalialaa opiskelemaan hakeville ja vaativat esimerkiksi työkokeilua käytettäväksi alalle aikoville. 

Etelä-Savoon tarvitaan lisää lähi- ja sairaanhoitajia, sillä tuoreen selvityksen mukaan sote-alalta eläköityy paljon työntekijöitä. Eritoten työvoimasta on puutetta Pieksämäellä.

Etelä-Savon te-toimisto ja ely-keskus tekivät selvityksen terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattihenkilöstön rekrytointi- ja osaamistarpeista lähivuosina.

Asiantuntijat haastattelivat vuodenvaihteessa terveys- ja sosiaalipalvelujen työnantajien edustajia. Selvitys kattaa noin 80 prosenttia koko terveys- ja sosiaalipalvelujen työssä olevasta ammattihenkilöstöstä.

Selvittelyssä todetaan, että on iso määrä työnhakijoita, jotka eivät terveydellisten syiden takia ole työhön kykeneviä. Selvityksen mukaan vanhus- ja vammaistyön työtehtäviä pidetään raskaina. Lastenhoitotyöntekijöistä sen sijaan ei ole millään Etelä-Savon seutukunnalla niukkuutta.

Kolmivuorotyö ei houkuttele kaikkia alan työnhakijoita, päivätyöntekijöitä löytyy kyllä. Selvityksen mukaan lähi- ja sairaanhoitajilla on haasteita kulkemisessaan: työntekijä tarvitsisi oman auton, koska julkinen liikenne ei palvele tyydyttävästi ainakaan kolmivuorotyötä tekeviä.

Erityisesti Pieksämäen kaupungissa sote-alan työvoiman saanti on haasteellista. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on jatkuvasti tarjolla työtä lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Sosiaalipalvelualalle on tullut viime vuosina lisää uusia toimipaikkoja ja työpaikkoja.

Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikössä tutkintoja suoritettiin yhteensä 194, mutta Etelä-Savoon jäi töihin vain 57 valmistunutta eli vajaa 30 prosenttia.

Suuri osa lähihoitajista on työllistynyt suoraan oman alansa töihin Etelä-Savossa

Etelä-Savon te-toimisto ja ely-keskus muistuttavat, että sote-alan työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Selvityksen mukaan yksi ongelma Etelä-Savossa on se, että vaikka kiinnostuneita ja soveltuvia työntekijöitä olisi, heidän puolisoilleen ei välttämättä löydy seudulta sopivaa työpaikkaa.

Selvityksessä ilmeni, että lähihoitajien ja sairaanhoitajien työttömyysasteet Etelä-Savossa ovat varsin pieniä verrattuna mihin tahansa muuhun ammattiin. Iso osa esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Savossa koulutuksen päättäneistä lähihoitajista on työllistynyt suoraan oman alansa töihin — asioimatta te-toimistossa.

— Terveys- ja erityisesti sosiaalipalvelujen tehtävissä nyt toimivan henkilöstön ikärakenne edellyttää palvelujen säilyttämiseksi mittavan määrän rekrytointeja — ihan riippumatta siitä, millaiseksi palveluverkko muodostuu tai kuka palvelut tuottaa, selvityksessä todetaan.

Myös ihmisten eliniän pidentymisen voi ennakoida tuovan painetta siihen, että Etelä-Savossa tarvitaan lisää työvoimaa sote-alalle.

— Toimintakykyä säilyttävät toimet ovat tässä avainasemassa, jotta intensiivistä hoivaa edellyttävä vaihe ei ainakaan pitenisi, selvityksessä sanotaan.

Selvitys: Työnantajat vaativat soveltuvuuden testaamista ja lisää lääkehoidon osaamista

Selvityksessä haastateltuja työnantajien edustajia oli yhteensä 60, mutta toimipaikkoja selvityksen kohteena oli yhteensä toistasataa. Esimerkiksi Vaalijalan vastaus sisälsi 15, sote-kuntayhtymän Essoten vastaus 13 ja sote-kuntayhtymän Sosterin vastaus 10 toimipaikkaa.

Eteläsavolaiset työnantajat toivovat soveltuvuustestejä terveys- ja sosiaalialaa opiskelemaan hakeville. He vaativat myös työkokeilua käytettäväksi alalle aikoville.

Selvityksessä mainitaan, että yksityisten palveluntuottajien tulo markkinoille vaatii työntekijöiltä osin lisää osaamista. Työnantajat vaativat tekijöiltä eniten lisää lääkehoidon osaamista. Heidän mielestään esimerkiksi lisäverkkokoulutus sopii osaamisen kartuttamiseen.

Lisäksi he toivovat selvityksen mukaan lisää käytännön täydennyskoulutuksia lähelle, myös pienille paikkakunnille.

Työnantajat ovat sitä mieltä, että miehiä tarvitaan lisää mielenterveys- ja päihdetyöhön. He lähettävät myös sellaisia terveisiä viranomaisille ja koulutusorganisaatioille, että Mikkelissä on säilytettävä lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutus.

"Alan työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne tulee olemaan huomattavasti haastavampi"

Selvityksessä arvioidaan, että seuraavien viiden vuoden aikana lähihoitajia rekrytoitaisiin ainakin 264, sairaanhoitajia 135.

Arvion mukaan Etelä-Savossa valmistuvien lähi- ja sairaanhoitajien määrä voisi riittää maakunnan tarpeisiin. Edellytyksenä on, että suuntautumisalat ja asuinpaikat osuvat yksiin tarjolla olevien työpaikkojen kanssa.

— Kuitenkin alalla työskentelevien ikärakenteeseen ja sen perusteella ennakoitavaan eläkepoistumaan peilattuna haastatteluissa saadut arviot rekrytoitavien määristä vaikuttavat varsin varovaisilta. Alan työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne tulee olemaan huomattavasti haastavampi, kertoo ennakointiasiantuntija Merja Toijonen Etelä-Savon ely-keskuksesta.

Vuonna 2017 Etelä-Savon te-toimiston kautta haettiin 705 lähihoitajaa ja 354 sairaanhoitajaa. Molempien ammattiryhmien rekrytointimäärä kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Osa näistä työpaikoista on määräaikaisia, mutta myös vakituisten sairaanhoitajan työpaikkojen määrä kasvoi. Sairaanhoitajien rekrytointi yli 12 kuukautta kestäviin työsuhteisiin nelinkertaistui työnvälityksessä edellisvuoteen verrattuna ja vakituisten lähihoitajan työpaikkojen määrä kaksinkertaistui.