Juva ponnistaa plussalle — Talousarvion toteutuminen vaatii tiukkaa talouskuria

Sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on saatava hallintaan.

Arja Reinikainen

Juvan koulukampus rakennetaan leasing-rahoituksella. Kunnan kontolla on ensi vuonna rakennuksen kalustaminen.
Juvan koulukampus rakennetaan leasing-rahoituksella. Kunnan kontolla on ensi vuonna rakennuksen kalustaminen.

Juvan ensi vuoden talousarvio toteutuessaan nousee niukasti eli 395 000 euroa ylijäämäiseksi.

Talousarvio on saatu Juvalla aikaan ilman veronkorotuksia.

Juvan kunnan taloutta rasittavat isot investoinnit.

Lähes viiden miljoonan euron potista nielaisevat suurimman osan eli 3,9 miljoonaa euroa koulukampuksen kalustaminen ja sen yhteyteen rakennettavan liikuntahallin rakentaminen.

Viitostien peruskorjaukseen liittyvän katuverkoston saneeraukseen vartaan ensi vuoden talousarvioon 550 000 euroa ja seuraavana vuonna vielä 450 000 euroa.

Kunnalle laskun loppusumma on positiivinen yllätys, sillä alkuperäinen arvio oli 1,6 miljoonaa euroa.

Kouluverkko on perattu

Koulukampus rakennetaan liikuntahallia lukuunottamatta leasing-rahoituksella.

— Kampuksen leasing-rahoituksen taloudelliset vaikutukset alkavat näkyä vasta vuonna 2021. Nykyisten koulukiinteistöjen vuotuiset ylläpitokulut ovat  800 000— 900 000 euroa. Leasingin vuosikustannukset ovat 1,4 miljoonaa euroa. Emmeköhän pysty sen kanssa elämään, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen (kesk.).

Uuden yhtenäiskoulun vaikutukset kouluverkkoon on ennakoitu.

Kuosmalan koululla vietetään tulevana keväänä viimeistä kevätjuhlaa. Koikkalan koulun toiminta päättyi tämän vuoden elokuun alussa.

Hatsolan ja Paatelan koulut jatkavat edelleen toimintaansa.
Uusi koulukampus otetaan käyttöön tammikuussa 2021. Kampukseen tulee yhtenäiskoulun lisäksi lukio ja päiväkoti.

Mittavista investoinneista huolimatta lainamäärä nousee maltillisesti.

Velkaa kunnalla on vuoden vaihteessa 3 306 euroa asukasta kohden ja se tulee nousemaan 3 684 euroon ensi vuoden aikana.

Sote-menojen kasvu on saatava hallintaan

Eniten päänvaivaa aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

— Noin 40 miljoonan euron toimintakatteesta 27 miljoonaa menee Essotelle. On äärimmäisen tärkeää, että budjetti pitää. Olemme pystyneet kehittämään omia toimintojamme, ja se näkyy myös kustannuksissa, toteaa kunnanjohtaja Mervi Simoska.

Simoska korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole varaa sellaiseen kustannusten kasvuun kuin viime vuosina on ollut.

— Pystyäksemme turvaamaan kunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät jatkossakin, vaatii se Essoteltakin toiminnallisia ja taloudellisia muutoksia, painottaa Simoska.

Vuosikate on 2,6 miljoonaa euroa, mikä ylittää kunnan poistotason 895 000 eurolla.

Verotuloja ennakoidaan kertyvän yhteensä noin 20,3 miljoonaa euroa. Kasvua tähän vuoteen verrattuna on kaksi prosenttia.

Valtionosuuksia ennakoidaan tulevan noin 22,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Tämän vuoden tilinpäätös jää noin 500 000 euroa alijäämäiseksi. Siitä huolimatta taseessa on edelleen edellisvuosilta kertynyttä ylijäämää 4,6 miljoonaa euroa, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, vuoden kuluttua sitä on noin viisi miljoonaa euroa.