Ruokakaupan alkoholijuomien prosenttirajan nosto jakaa Etelä-Savon kansanedustajat —  Kuka kannattaa, kuka vastustaa?

Alkoholilain kokonaisuudistus hyväksytään, mutta vähittäismyynnin prosenttirajan nosto ei käy kaikille. Puoltajat korostavat valintoja, vastustajat alkoholihaittoja.

Mari Koukkula

Kaupan vähittäismyynti rajoittuu nykyisin 4,7 prosentin alkoholijuomiin. Lainmuutoksessa enimmäisvahvuus esitetään nostettavaksi 5,5 prosenttiin.
Kaupan vähittäismyynti rajoittuu nykyisin 4,7 prosentin alkoholijuomiin. Lainmuutoksessa enimmäisvahvuus esitetään nostettavaksi 5,5 prosenttiin.


Vähittäiskaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan korotus jakaa Etelä-Savon maakunnan kansanedustajat.
Suurin piirtein puolet kannattaa ruokakaupasta saatavan oluen prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin ja vastaavasti puolet on sitä mieltä, että prosenttirajaa ei tule nostaa.


Länsi-Savo kysyi maakunnan kansanedustajien kantaa prosenttirajan korottamiseen.
Kaksi hallituspuolueen edustajaa kannattaa nostoa, yksi ei. Vastaan on lisäksi kaksi opposition edustajaa.


Maakunnan edustajien kannat näkyvät lopullisesti vasta eduskuntakäsittelyn jälkeen, sillä eteläsavolaiset ministerit, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), eivät tällä erää vastanneet lehden kyselyyn.

Toivakka vähentäisi sääntelyä

Etelä-Savon kansanedustajista korotuksen kannalla ovat Mikkelin Lenita Toivakka (kok.) ja Savonlinnan Kaj Turunen (sin.).
Vastaan ovat savonlinnalaiset Hanna Kosonen (kesk.) ja Heli Järvinen (vihr.) sekä Mikkelin Satu Taavitsainen (sd.).


Toivakka painottaa panimoiden ja ravintoloiden sääntelyn purkamista ja pienpanimobuumiin vastaamista sallimalla vahvempien käsityöoluiden myynti suoraan panimolta.


Ruokakaupassa prosenttirajan nosto merkitsee kaupan ja yksilön kannalta monipuolisempaa ja laadukkaampaa valikoimaa. Hän perää juomakulttuurin kehittämistä, eikä vähättele alkoholin haittoja.

Turunen kannattaa prosenttirajan nostamista. Hänen mukaansa pienpanimoiden näkökulmasta raja voisi olla esimerkiksi 8,5 prosenttia, jolloin pienpanimot saisivat toimivan jakelukanavan omille tuotteilleen sekä myynnin suoraan kuluttajille.


Turunen ei usko, että alkoholin käyttö tästä lisääntyy pitkällä aikavälillä. Jos uskotaan vastustajien perusteluihin, kannattaisi kieltää alkoholin käyttö ja myynti kokonaan, sanoo Turunen.

Haittoja ja kulutuksen kasvua

Kososen mukaan prosenttirajan nosto lisäisi alkoholin kulutusta ja aiheuttaisi ennenaikaisia kuolemia, terveysongelmia ja inhimillistä kärsimystä.


Järvinen muistuttaa kulutuksen kasvusta. Hän katsoo, että vahvoista oluista tulisi muutoksessa sisäänheittotuote, jolla houkutellaan asiakkaita. Tällöin alkoholin kulutus kääntyisi kasvuun, sillä moni ostaisi kolmosoluen sijaan nelosta.

Taavitsainen korostaa alkoholihaittoja. Alkoholin käyttöön liittyvien kustannusten hintalappu on hänen mukaansa miljardi euroa vuodessa, ja saatavuus lisää kulutusta.


Kansanterveyden heikentymisen myötä lisähintalappu sosiaali- ja terveydenhuollolle arvioidaan olevan vähintään 20 miljoonaa euroa. Taavitsainen toteaa, että kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon, turvallisuuden ja lääkkeiden kustannukset eivät ole kenenkään etu.


Taavitsaisen mukaan hallituksen tulee esityksillään edistää suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnan turvallisuutta sekä ehkäistä päihteiden käyttöä ja vahvistaa ihmisten terveellisiä elämäntapoja.

Äänestyksessä vapaat kädet

Eduskunta kävi alkuviikolla lähetekeskustelun alkoholilain muutoksesta.
Kyse on lain kokonaisuudistuksesta, mutta keskustelu painottui siihen, korotetaanko ruokakaupassa myytävien oluiden ja limuviinojen prosenttirajaa.

Lakipaketti on seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.


Kaupan vähittäismyynti rajoittuu nykyisin 4,7 prosentin käymisteitse valmistettuihin alkoholijuomiin.
Juomien enimmäisvahvuus esitetään nostettavaksi 5,5 prosenttiin, eli kaupat, kioskit ja huoltamot saisivat myydä esimerkiksi A-olutta, vahvaa siideriä ja long drink -juomia.

Lakipaketti on seuraavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Lopullisessa äänestyksessä edustaja saa äänestää omantunnon mukaan.
Äänestys menee niin, että ensin äänestetään prosenttirajasta ja sitten lain muusta sisällöstä.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.