Mikkeliläiset tähtiharrastajat kuvasivat mystiset keijusalamat — loppukesä on salamien kuvaamisen aikaa

Keijusalama on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään.

Kuvassa oikealla alakulmassa satojen kilometrien päässä erottuvat harvinaiset keijusalamat.
Kuvassa oikealla alakulmassa satojen kilometrien päässä erottuvat harvinaiset keijusalamat.

Mikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan mystiset keijusalamat, Mikkelin Ursa kertoo tiedotteessa. Useita keijusalamoita saatiin kuvattua Mikkelin Ursan tähtitornista lauantain vastaisen aamuyön pimeinä tunteina.

Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 500 kilometrin päässä merellä Baltian edustalla.

— Suomessa keskikesällä ovat ukkoset yleensä parhaimmillaan, mutta valoisa vuodenaika on suuri haaste ja estää niiden kuvaamisen. Nyt loppukesällä öiden pimentyessä yläsalamoiden havaitseminen voi olla mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä ja havaintopaikalla on selkeää. Osasin nyt näitä vähän odottaakin, koska kaikki tuntui kelin puoleen osuvan kohdalleen, Taavitsainen sanoo.

Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin. Se on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään.

Kirkkain osa on tyypillisesti noin 65–75 kilometrin korkeudessa. Keijusalamat ovat pääasiallisesti yleensä punaisia tai oransseja. Ne esiintyvät tavallisesti pieninä ryppäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja.

Taavitsainen kertoo, että yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet).

Yläsalamat esiintyvät ukkospilven huipun yläpuolella noin 10— 100 kilometrin korkeudella.

— Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia.

Viuhkasalama on näistä vaikein ja haastavin kuvauskohde sekä väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelin Ursan tähtitornilta elokuussa vuonna 2010.

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989. Sen jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa.

— Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla vaikeaa, Taavitsainen valottaa.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.