Mikkelissä on ollut mustia, hurjan runsaslumisia ja karmean kylmiä jouluja — katso jouluaattojen lämpötilat ja lumimäärät lähes 60 vuoden ajalta!

Länsi-Savo selvitti jouluaaton minimi- ja maksimilämpötilat sekä lumensyvyydet jouluaattona Mikkelissä vuosina 1959—2016. Tilastot osoittavat, että lämpimät joulut lisääntyvät mutta viime vuosina on nähty hurjiakin säävaihteluja vuodesta toiseen.

Länsi-Savossa 27.12.1972 julkaistu uutinen kertoo lämpimästä ja vähälumisesta jouluaatosta, jolloin joulukirkkoon pääsi venekyydillä. Tänäkin jouluna käänne kylmempään tapahtui nopeasti jouluaaton jälkeen.
Länsi-Savossa 27.12.1972 julkaistu uutinen kertoo lämpimästä ja vähälumisesta jouluaatosta, jolloin joulukirkkoon pääsi venekyydillä. Tänäkin jouluna käänne kylmempään tapahtui nopeasti jouluaaton jälkeen.

Ilmatieteen laitos ennustaa Mikkeliin jouluaatoksi paria astetta pakkasta. Kevyen lumisateen todennäköisyyskin on olemassa. Lumensyvyys on nyt 22 senttiä. Luvassa on kahden suojajoulun jälkeen perinteisempi joulusää.  
Niin sanotun miesmuistin mukaan ennen oli jouluna aina lunta ja sopiva pakkanen lasten luistella ja lauleskella. Nykyään joulusäät tuppaavat olemaan epämääräisiä eikä kunnon lumipeitteestä ole tietoakaan.


Tilastot kertovat toista. Länsi-Savo tilasi Ilmatieteen laitokselta Mikkelin jouluaaton lämpötila- ja lumensyvyystiedot vuosilta 1959—2016.
Niiden mukaan ennenkin on ollut jopa mustia jouluja. 2000-luvulla on vastaavasti ollut monta suhteellisen runsaslumista joulua. Kovia pakkasiakin on aattoon osunut.

Lumettomien joulujen runsaus 2000-luvulla ei todista, että joulusäät olisivat pysyvästi muuttumassa.



2000-luvulta löytyy tarkastelujakson lämpimin ja kylmin joulu. 24.12.2010 Mikkelissä mitattiin -31,5 asteen pakkanen. Lunta oli 26 senttiä. Vuonna 2013 mittari pysyi koko aaton plussalla, korkeimmillaan 2,1 asteessa. Lunta ei ollut lainkaan.
Lumettomia jouluja on tilastojen mukaan vietetty Mikkelissä vuosina 1972, 1992, 2006, 2007, 2013 ja 2015.
Lumisin joulu Mikkelissä oli vuonna 1973. Lunta oli 54 senttiä.
Nyt tutkittiin aattopäivien säitä. Monena jouluna lämpötilat ovat vaihdelleet suuresti eri päivien välillä.



Keskilämpötilat ovat Suomessa nousseet niin paljon, että mustien joulujen yleistyminen johtuu ainakin osaksi ilmaston lämpenemisestä. 2000-luvun lumettomat joulut eivät silti yksin todista, että joulusäät olisivat pysyvästi muuttumassa. Meteorologian mittausjaksot ovat pitkiä.
— Yhden päivän ja havaintoaseman lukuja ei ole kovin mielekästä arvioida lyhyeltä ajalta. Vaikka edeltävinä vuosina olisi ollut useita vähälumisia jouluaattoja, ei 5—10 vuoden pohjalta voi sanoa, onko trendiä olemassa.
— Suomessa sää vaihtelee suuresti. Vähä- tai suurilumisia talvia voi olla muutama putkeen. Sattumallakin on osuutta säiden vaihteluun, sanoo meteorologi Ville Siiskonen Ilmatieteen laitokselta.

2010-luvulla jouluaaton säät ovat sahanneet edestakaisin. Vuoden 2010 hirmupakkasten jälkeen aattoa 2011 vietettiin nollakelissä, eikä lunta ollut kuin kaksi senttiä.
Vuonna 2012 pakkasta oli kireimmillään lähes 25 astetta ja lunta melkein 30 senttiä. Seuraava jouluaatto oli musta ja suojasäinen. 2014 pakkasta oli taas hieman yli 20 astetta ja luntakin 13 senttiä.

Tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta sanoo, että vähälumiset joulut ja talvet lisääntyvät.
— Laskelmien mukaan talvikuukausien sademäärä lisääntyy vuosisadan loppuun mennessä jopa 20 prosentilla. Lumena tulevan sateen määrä taas vähenisi 20—30 prosentilla. Vuoteen 2050 mennessä kevättalven keskimääräinen lumimäärä Etelä-Savossa voi olla jopa 50 prosenttia nykyistä pienempi. Vuoteen 2100 mennessä vähennys olisi jopa 60—70 prosenttia, ellei kasvihuonekaasujen päästöjä saada vähenemään.


Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, on lounaiseen Suomeen ja rannikolle luvassa lisää lumettomia talvikuukausia. Etelä-Savon korkeudella vaikutus ei välttämättä ole yhtä iso. Vuosittaiset vaihtelut ovat jatkossakin suuria. Lisäksi sattuma ratkaisee paljon. Yksi myräkkä voi muuttaa lumitilanteen hetkessä.