Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittiin Arja Huuskonen – "Ei mennyt ihan niin kovaksi taisteluksi kuin uumoiltiin"

Valinta ratkesi ensimmäisellä äänestyskierroksella. Huuskonen toivoo voivansa aloittaa työt alkuvuodesta.

Vesa Vuorela

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittu Arja Huuskonen toimi Mikkelissä pappina 2000-luvun alussa.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittu Arja Huuskonen toimi Mikkelissä pappina 2000-luvun alussa.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on valittu Arja Huuskonen. Asiasta päätti kirkkovaltuusto kokouksessaan tiistai-iltana.

Valinta ratkesi ensimmäisellä äänestyskierroksella. Huuskonen sai 21 ääntä 33 annetusta äänestä.

Huuskonen otti tiedon valinnastaan vastaan iloisena ja helpottuneena.

– Kun ääniero oli noin selvä, niin uutinen oli vielä mukavampi. Ei mennyt ihan niin kovaksi taisteluksi kuin uumoiltiin. Kyllä tässä sai ihan jännittää, hän kertoi tunnelmistaan tiistai-iltana.

Teologian maisteri Arja Huuskonen työskentelee tällä hetkellä Kinnulan ja Pihtiputaan seurakuntien yhteisenä kirkkoherrana. Hän toimi pappina Mikkelissä 2000-luvun alussa.

Huuskosella on nykyisestä virastaan kahden kuukauden irtisanomisaika. Mikkelissä hän uskoo pääsevänsä aloittamaan työt tammi- tai helmikuun alussa.

– Pitää alkaa kysellä asuntoa siellä päässä ja vähän sen mukaan tehdä sitten päätöksiä.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra toimii samalla tuomiorovastina. Tuomiorovasti hoitaa piispan kiireelliset ja välttämättömät tehtävät silloin, kun piispa on estynyt hoitamaan niitä itse.

Nykyinen tuomiorovasti Juha Palm jää eläkkeelle marraskuun lopussa.

Vaalissa ei ollut ennakkosuosikkia

Kyllä tässä sai ihan jännittää. — Arja Huuskonen

Kirkkoherran vaalin muut kaksi ehdokasta olivat Mäntyharjun kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä ja kirkkohallituksen vs. asiantuntija Minna Rikkinen. Rikkinen sai 12 ääntä, ja Joenperä jäi ilman ääniä.

Valinnasta tuli jännitysnäytelmä, sillä kukaan kolmesta virkaa hakeneesta ei ollut etulyöntiasemassa.

Valintaprosessia varten perustettiin viime keväänä erillinen työryhmä, joka kokoontui viisi kertaa. Tarkoitus oli, että työryhmä olisi esitellyt kirkkoneuvostolle mielestään sopivimman hakijan, joka puolestaan olisi esittänyt häntä kirkkovaltuustolle.

Ryhmä ei kuitenkaan löytänyt yksimielisyyttä siitä, kuka kolmesta virkaa hakeneesta olisi tehtävään sopivin.

Haussa korostettiin henkilöstötaitojen lisäksi yleisesti hyvää johtajuutta, yhteistyötaitoja sekä innovatiivisuutta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan Petri Pekosen mukaan henkilöstöjohtajuus ja työkokemus korostuivat myös valintakokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa.

Hakukriteereissä mainittiin lisäksi erikseen, että valittavalta edellytetään sitoutumista kirkon uskoon ja oppiin.

Välillinen vaali mahdollisti soveltuvuustestit

Perinteisesti seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran välittömällä vaalilla, ja se on myös kirkkolain mukaan ensisijainen vaihtoehto. Vallitsevan koronatilanteen ja seurakuntalaisten heikon äänestysaktiivisuuden takia kirkkoherra päätettiin valita välillisellä vaalitavalla eli kirkkovaltuuston päätöksellä.

Vaalitapa mahdollisti myös psykologisen soveltuvuusarvioinnin tekemisen hakijoille.

Juttua päivitetty 27.10. klo 20.38 Arja Huuskosen ja Petri Pekosen kommenteilla.