Hirvensalmen pamahduksen aiheutti 1.3 magnitudin maanjäristys

Maanjäristys havaittiin selvästi Hirvensalmen keskustan ja Kissakosken alueilla. Järistys oli sen verran pieni, että vahinkoja tuskin syntyi.

Timo Marttila

Hirvensalmella ihmetystä aiheuttaneen pamauksen syy selvisi. Kyseessä oli pieni maanjäristys.
Hirvensalmella ihmetystä aiheuttaneen pamauksen syy selvisi. Kyseessä oli pieni maanjäristys.

Hirvensalmella keskustan ja Kissakosken alueella sunnuntai-iltana havaittu pamaus vahvistui maanjäristykseksi.

Järistys oli voimakkuudeltaan noin 1.3 magnitudia Richterin asteikolla ja se tapahtui noin viiden kilometrin syvyydessä, kertoo seismologi Jari Kortström Helsingin yliopiston Seismologian instituutista.

— Tämän kaltaiseen järistykseen liittyy tyypillisesti matala murahdus tai paukahdusääni. Tapahtumapaikka ei ollut kovinkaan syvällä, enintään viiden kilometrin syvyydessä. Onhan sekin syvällä, mutta näin maanjäristysmielessä puhutaan, että se on matala järistys. Ääni kantautuu hyvin ilmoille, Kortström sanoo.

Ääni kuuluu, mutta maan pinnalla ei tapahdu muutoksia

Järistys oli sen verran pieni, että ainakaan toistaiseksi vahinkoja ei tiedetä tapahtuneen.

— Järistyksen pitäisi olla useita kertaluokkia voimakkaampi, neljässä tai viidessä magnitudissa, Kortström kertoo.

Maanjäristyksen voimakkuus jää usein alle kahden magnitudin, kuten Hirvensalmella.

Maanantaiaamuna Länsi-Savon haastattelema Etelä-Savon pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Jarno Laikola kertoi, että äänestä ja pamauksesta oli tullut useita ilmoituksia, mutta mitään ei ollut rikkoutunut.

Tämän kaltainen maanjäristys vaikuttaa maan pinnalla vähäisesti. Kallio liikahtaa korkeintaan muutamia senttejä, joten pinnalla ei tapahdu muutoksia. Maanjäristyksen huomaa äänestä.

Maanjäristys tapahtui noin varttia vaille yksitoista illalla sunnuntaina.

— Kallioperässä on kaikenlaisia rakoja, ruhjeita ja murrosvyöhykkeitä. Kalliolohkot liikahtelevat harvakseltaan. Siihen, miksi maanjäristys tapahtui juuri Hirvensalmella, ei ole varsinaista syytä, sillä tämän kaltaisia pieniä liikahduksia voi tapahtua missä päin Suomea tahansa, Kortström sanoo.

Suomessa on vuosittain noin sata maanjäristystä

Suomi on ison mannerlaatan keskellä, joten voimakkaita maanjäristyksiä Suomessa ei tapahdu.

— Mannerlaatta levenee Atlantin valtamerellä, jossa syntyy uutta maankuorta. Toisaalta Japanin päässä sama mannerlaatta törmää. Koko lohkoon aiheutuu vetoa ja puristusta. Se sitten joissain vanhoissa murtuma-alueissa saa aikaan pieniä liikahduksia.

Vuosittain Suomessa tapahtuu mitattavia maanjäristyksiä noin sata vuodessa.

Määrä voi vaihdella vuosittain neljästäkymmenestä yli sataan.

— Joidenkin alueiden kallioperä on ollut herkempää natisemaan, kuten Kuusamon alueella, Tornion jokilaaksossa ja Kouvolan seudulla, Kortström sanoo.

Suurin osa Seismologian instituutin seismologisista havainnoista johtuu erilaisista ihmisten aiheuttamista syistä, kuten tietöiden räjäytystöistä tai kaivoksista.

Uusimmat uutiset