Mikkelin Kenkäverossa kampanjoinut Tuula Haatainen: Eriarvoistuminen uhkaa rauhaa

Sdp:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen vastusti päivittäistavarakaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostoa. Jos haitat kasvavat, Haataisen mielestä uudistus pitäisi perua.

Risto Hämäläinen

Mikkelin Kenkäveron keskisali täyttyi presidenttiehdokas Tuula Haataista kuuntelemaan tulleista.
Mikkelin Kenkäveron keskisali täyttyi presidenttiehdokas Tuula Haataista kuuntelemaan tulleista.

Presidentti voisi hyvin ottaa kantaa vaikkapa sote-uudistukseen, arvioi SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen. Hän kampanjoi sunnuntaina Mikkelin Kenkäverossa.
— Tietenkään presidentti ei saa sekaantua itse lainsäädäntötyöhön, mutta hän voi arvojohtajana herättää keskustelua eriarvoistumisen vaaroista yhteiskunnan toiminnalle.

Haataisen mukaan hallituksen sote-malli heikentäisi toteutuessaan myös Suomen kriisivalmiutta.
— Erikoissairaanhoito on myös turvallisuuskysymys. Nyt se on julkisen vallan järjestämänä suoraan valtionjohdon alainen.

Suomi voisi olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Voisimme ottaa nykyistä reippaammin kantaa ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoistumisen vaaroihin. -Tuula Haatainen

Haataisen mukaan yksityisten toimijoiden mukaantulo tekisi järjestelmästä haavoittuvamman suuronnettomuuksissa ja muissa kriiseissä.

Elinkeinoelämän etu syrjäytti asiantuntemuksen

Kenkäveron tilaisuudessa yleisö tunsi huolta ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajan nostamisesta.
Haatainen muistutti äänestäneensä hallituksen esitystä vastaan. Haataisen johdolla sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti prosenttirajan pitämistä nykyisellään.
— Asiantuntijalautakuntana sosiaali- ja terveysvaliokunta ei voinut jättää huomiotta sitä, että 99 prosenttia lausunnon antaneista asiantuntijoista arvioi prosenttirajan nostamisen lisäävän alkoholihaittoja.
Haataisen mielestä eduskunnan päätöksessä elinkeinoelämän etu voitti asiantuntijoiden kannan.
— On tiiviisti seurattava muutoksen vaikutuksia. Jos alkoholihaitat kasvavat, pitää palata alempiin rajoihin.

Ylipäällikön taisteltava eriarvoistumista vastaan

Haatainen torjui kritiikin, jonka mukaan hän keskittyy liikaa eriarvoistumisen torjuntaan ja hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseen.
— Väitetään, etteivät nämä asiat kuulu presidentinvaaleihin. Mielestäni ne kuuluvat presidentille ylipäällikkönä ja arvojohtajana.

Jos yhteiskunnassa on paljon syrjäytetyksi itsensä tuntevia, tämä ruokkii Haataisen mukaan populismia ja ääriliikkeitä. Haatainen viittasi viime aikojen kehitykseen Itävallassa ja Saksassa.

Ulkopolitiikassa Suomen pitäisi Haataisen mukaan ottaa aktiivisempi rooli YK:ssa ja EU:ssa.

— Suomi voisi olla kokoaan suurempi vaikuttaja. Voisimme ottaa nykyistä reippaammin kantaa ilmaston lämpenemiseen ja eriarvoistumisen vaaroihin.


Selvä Nato-kanta vakuutti

Mikkeliläinen Pirjo Pajunen ei ollut sattumalta tullut Kenkäveroon. Hän tunnustautui Haataisen kannattajaksi.
— Kyllä minulle on merkitystä sillä, että hän on nainen eikä hän ole kovin vanha.

Haataisen puheessa Pajusta miellytti erityisesti se, että Suomen on aktivoiduttava EU:ssa toimintaan veroparatiisien vastustamiseksi.
S

amoin Pajunen jakoi Haataisen huolen siitä, että yhteiskunnassa on 70 000 nuorta syrjäytymisvaarassa.

Haataisen selvä Nato-kanta sai sekin kehuja.
— Hän ei kannata Natoa. Olemme tulleet puolueettomina toimeen tähän asti. Miksi sitä pitäisi muuttaa? Toisaalta eihän maailmasta koskaan tiedä.

Pajunen on tyytyväinen siihen, ettei Haatainen presidenttinä toisi suuria muutoksia vakiintuneisiin ulkopoliittisiin linjauksiin.

Luetuimmat