Biosairilan miljoonaluotto oli tuskaista päättäjille – Biokaasuyhtiö lupaa, että talous rullaa, kun kaasukauppa saadaan liikkeelle

Mikkelin kaupunki joutui myöntämään luoton biokaasuyhtiölle. Päättäjiä ratkaisu jakoi.

Vesa Vuorela

Biosairila Oy:n biokaasulaitos valmistui tammikuun alkupuolella. Kaasuntuotantoa ajetaan ylös näinä aikoina.
Biosairila Oy:n biokaasulaitos valmistui tammikuun alkupuolella. Kaasuntuotantoa ajetaan ylös näinä aikoina.

Tililuoton hyväksyminen Mikkelin kaupunkikonserniin kuuluvalle Biosairila Oy:lle osoittautui kaupunginvaltuuston maanantai-illan kokouksessa päättäjille vaikeaksi asiaksi.

Valtuusto myönsi liikennebiokaasua tuottavalle Biosairilalle miljoonan euron tililuoton, mutta päätös vaati kireän keskustelun ja äänestyksen.

Yhtiö sanoo tarvitsevansa rahoituksen biojalostamon käyttöönoton ja tuotannon aikaisen maksuvalmiuden varmistamiseksi.

Keskustelussa demariryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen muistutteli hankkeen alkuvaiheita ja esitettyjä kustannusarvioita. Hän kyseli, milloin yhtiö mahtaa alkaa tuottaa voittoa niin, että tililuotto voidaan maksaa ja investoinnit kuolettaa.

Risto Rouhiainen (kesk.) katsoi, että riskirahoitus kuuluu yhtiön omistajille, siis kaupunkikonsernin yhtiöille Etelä-Savon energia Oy:lle ja Metsäsairila Oy:lle, eikä kaupungille.

Raimo Heinänen (ps.) esitti suoraan, että rahoitusta ei myönnetä yhtiölle. Kun demariryhmästä tuli esitykselle kannatus, luottopäätös meni äänestykseen.

Biosairila sai kuitenkin rahansa loppujen lopuksi varsin selkein äänin 37–10.

Valtuutettu, Biosairilan hallituksen puheenjohtaja Olli Miettinen (kok.) joutui perustelemaan rahoitusta.

Biokaasulaitoksen investointi on nettona 15 miljoonaa euroa.

Yhtiö on juuri käynnistämässä kaasuntuotantoaan ja tarvitsee alkuvaiheen tukea käyttötalouteen.

Metsäsairilan johdon raportin mukaan Biosairila selviää ja käyttökate päätyy plussalle, kun yhtiö saa tuotannon ja kaasunmyynnin kunnolla käyntiin. Tarkastuslautakunnalle on tehty selvitys hankkeen taloudesta.

Koko biokaasulaitosinvestointi on maksanut 19,5 miljoonaa euroa.

Kun siitä vähentää valtion avustuksen ja rakennusaikaisia vakuuksia, investointi on nettona 15 miljoonaa euroa.

Miettinen katsoi, että olisi vastuutonta, jos emokaupunki jättäisi nyt luoton myöntämättä. Samoilla linjoilla oli kaupunginjohtaja Timo Halonen.

Halosen mukaan "tämäkään asia ei mennyt kuten piti", mutta hän totesi, että tappio olisi suuri, jos nyt ei toimittaisi, vaan "heitettäisiin pyyhe kehään".

Halosen mukaan kannattaa katsoa hanke nyt ja jos jatko osoittautuu ylivoimaiseksi, kaupunki voi aikanaan pyrkiä irti laitoksesta.

Talousjohto katsoi, että jos kaupunki ei myönnä limiittiä, rahoitustarve ei poistu yhtiöltä kuitenkaan, vaan raha pitäisi hakea markkinoilta entistä kovemmilla kustannuksilla.