Juvan kirkossa vietettiin kansallispuvun syntymäpäiviä – Kirkon käytävä muuttui catwalkiksi, kun pari tusinaa eri paikkakunnan kansan- kansallis- ja muinaispukujen kantajat esittelivät asusteitaan

Pastori seisoi kerrankin kirkon takana, saarnastuolin valtasi kansallispukujen asiantuntija ja alttarin eteen saapui ihailtavaksi kymmenittäin erilaisia pukuja, kuin muotinäytöksessä konsanaan.

Vesa Vuorela

Eila Ikäheimonen kantaa kädessään keltaista kylttiä, joka kertoo, että kantajalla on yllään Tuukkalan munaispuku.
Eila Ikäheimonen kantaa kädessään keltaista kylttiä, joka kertoo, että kantajalla on yllään Tuukkalan munaispuku.

Juvan kirkossa odottaa outo näky.

Kirkon käytävällä kävelee ees ja taas hieman keski-iän ylittäneitä malleja, kuin catwalkilla konsanaan. Yllään heillä on toinen toistaan näyttävämpiä kansallis-, kansan, ja muinaispukuja.

Pastorikin seisoo kirkon takaosassa mietteissään ja saarnastuoliin on kivunnut Tuulikki Matikainen, joka puhuu jumalasioiden sijaan kansallispuvuista.

Vesa Vuorela

Kansanlaulukirkon jälkeen oli tarjolla Juvan Maa- ja kotitalousnaisten keittämää kahvia sekä ryynirieskoo.Juvan seurakuntapastori Mika Malinenkin sai kahvia juodakseen.
Kansanlaulukirkon jälkeen oli tarjolla Juvan Maa- ja kotitalousnaisten keittämää kahvia sekä ryynirieskoo.Juvan seurakuntapastori Mika Malinenkin sai kahvia juodakseen.

Mitä ihmettä? Kansallispukujen muotinäytös kirkossa?

Lähestulkoon.

Meneillään on nimittäin kansallispuvun syntymäpäivät, jota vietettiin tänä vuonna, kiitos koronan, poikkeuksellisesti kirkossa.

Synttäreille on saapunut satakunta juhlijaa, joilla on yllään 25 eri paikkakunnan pukuja.

On kansallispukuja Mikkelin alueelta, Juvalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Tarkka silmä huomaa myös muinaispukuja, joiden alkuperä on Tuukkalasta ja Mikkelin seudulta.

Vesa Vuorela

Liisa Tarkiaisella (vas.) ja Kaija Huhtisella (oik.) on yllään Mikkelin seudun muinaispuvut. Korut ovat samanlaiset, kuin Tuukkalan puvussa. Maija Miettinen on puolestaan pukeutunut Munsalan kansallispukuun.
Liisa Tarkiaisella (vas.) ja Kaija Huhtisella (oik.) on yllään Mikkelin seudun muinaispuvut. Korut ovat samanlaiset, kuin Tuukkalan puvussa. Maija Miettinen on puolestaan pukeutunut Munsalan kansallispukuun.

Lintu karkoittaa pois pahat henget

Irma Leskinen esittelee omaa Tuukkalan muinaispukuaan, joka on vuonna 1930-luvulla tehty rekonstruktio Mikkelin Tuukkalan kalmistosta löytyneestä puvusta.

– Äitini sai alkuperäisen puvun ennen sotia. Se oli kuitenkin jo koinsyömä, joten tein itse uuden 80-luvun alussa. Korut ovat kuitenkin alkuperäiset. Niissä näkyy ajan patina.

Pukuun kuuluu valkoinen pellavapaita, tummansininen olkainhame ja harmaa villaesiliina. Koruina on Kalevalan korun tekemät hopeiset soljet ja pronssista tehdyt ketjut, puukko, puukontuppi sekä linturiipus.

– Lintu on pahan hengen poiskarkoittaja, sillä se helisee kävellessä, tietää Leskinen.

Kädessä kulkee tuohikori, sillä kansallispuvun kanssa ei käytetä käsilaukkua, vaan tuohikoria tai ruudullista huivia.

 Kansallispuvun pitää olla sellainen, että se miellyttää omaa silmää. — Tuulikki Matikainen

– Huivi on sellainen hätävara, jonka sisään voi kietoa tavaroita, ellei ole koria käden ulottuvilla.

Vesa Vuorela

Irma Leskisellä on yllään Tuukkalan muinaispuku, joka on 1930-luvulla tehty rekonstruktio Mikkelin Tuukkalan kalmistosta löytyneestä puvusta.
Irma Leskisellä on yllään Tuukkalan muinaispuku, joka on 1930-luvulla tehty rekonstruktio Mikkelin Tuukkalan kalmistosta löytyneestä puvusta.

50 000 markan muinaispuku

Seuraavaksi kirkon käytävälle astelevat Arja-Leena ja Erkki Hänninen sekä Raimo Tarkiainen yllään Juvan kansallispuvut. Miehillä on punaiset liivit, valkoinen pusero ja mustat liivit. Naisella puolestaan punainen hame, valkoinen pusero ja musta liivi.

Seuraavana on vuorossa Eila Ikäheimonen. Hän kantaa kädessään keltaista kylttiä, joka kertoo, että kantajalla on yllään Tuukkalan munaispuku.

Juvalla asuva Liisa Tarkiainen on elämänsä aikana tehnyt jo niin monta kansallispukua, ettei meinaa pysyä laskuissa mukana.

Kipinä kansallispuhuihin tuli Karjalasta kotoisin olevalta äidiltä, sekä Tarkiaisen rakkaudesta käsitöihin.

Tällä kertaa Tarkiaisen yllä on Mikkelin seudun muinaispuku, johon hän aikoinaan ihastui käydessään Kenkäverossa.

– Siellä oli tämä puku näytillä. Ihastuin siihen saman tien ja halusin sellaisen itselleni.

Ohjeet pukuun oli kuitenkin vaikeaa saada ja puvun tekemiseen meni lopulta neljä pitkää vuotta.

Ihan halvaksikaan puku ei tullut, sillä Tarkiainen muistelee, että koruineen siihen meni jopa 50 000 markkaa.

Puku valmistui sopivasti hänen 50-vuotissyntymäpäivilleen, jolloin hän käytti sitä ensimmäisen kerran.

Puvun pitää miellyttää silmää

Saarnastuolissa puhuva, kansallispukuneuvoja Matikainen jatkaa kansallispukujen esittelyä ja kertoo kullekin puvulle tyypillisistä piirteistä, niiden alkuperästä ja pukujen kanssa käytettävistä koruista.

Niille, jotka miettivät, millä perusteella kansallispuku tulee valita, Matikaisella on yksinkertainen sanoma.

– Kansallispuvun pitää olla sellainen, että se miellyttää omaa silmää!

Vesa Vuorela

Juvan kirkossa vietettiin sunnuntaina kansallispuvun syntymäpäivää, joka on virallisesti 5.8.  Kirkkoon saapui viitisenkymmentä juhlijaa ja joukosta löytyi edustettuna yli 25 eri paikkakunnan pukua.
Juvan kirkossa vietettiin sunnuntaina kansallispuvun syntymäpäivää, joka on virallisesti 5.8. Kirkkoon saapui viitisenkymmentä juhlijaa ja joukosta löytyi edustettuna yli 25 eri paikkakunnan pukua.

Juttua muokattu 12.8. kello 12.27: kuvatekstiin lisätty seurakuntapastorin nimi.