Lukiolaiset ovat yhä kovemmassa prässissä — Mikkelin opiskelijat kertovat, millaisena he näkevät jännittävän valinnan hetken: "En tiedä vielä, mikä on se minun juttuni"

Tulevaisuus odottaa avoimena, mahdollisuuksia löytyy. Kolme Mikkelin lukiolaista kertoo, millaisten aatosten kanssa he painiskelevat tällä hetkellä.

Risto Hämäläinen

— Paineiden lisääntyminen näkyy meidänkin lukiossamme. Uupumisvaarassa on noin 20 prosenttia opiskelijoistamme, ja heistä suurin osa tyttöjä. Hyvin pärjäävät, tunnolliset opiskelijat ovat usein ankaria itselleen — he eivät anna itselleen anteeksi heikkoa arvosanaa, kertoo Mikkelin lukion opinto-ohjaaja Hannu Huotelin.
— Paineiden lisääntyminen näkyy meidänkin lukiossamme. Uupumisvaarassa on noin 20 prosenttia opiskelijoistamme, ja heistä suurin osa tyttöjä. Hyvin pärjäävät, tunnolliset opiskelijat ovat usein ankaria itselleen — he eivät anna itselleen anteeksi heikkoa arvosanaa, kertoo Mikkelin lukion opinto-ohjaaja Hannu Huotelin.

Mikkeliläinen abiturientti Arttu Asikainen, 18, ei ole vielä päättänyt, mihin hakee opiskelemaan lukion jälkeen. Viimeiset hetket ovat käsillä, sillä korkeakoulujen yhteishaku päättyy keskiviikkona.

— Käytän ajan loppuun asti — aion kyllä hakea jonnekin. Tiedän tarkemmin sen, mihin en ainakaan halua hakea. Esimerkiksi Helsinkiin en lähde, en voi kuvitella asuvani siellä. Jyväskylä voisi olla kiva, olen jo käynyt siellä vähän tutustumassa paikkoihin, Asikainen pohdiskelee.

Hän ei ole vielä valinnut ammattikorkeakoulun ja yliopiston väliltä. Asikainen on pitänyt lukiossa fysiikan, historian ja liikunnan opiskelusta.

— Aika moni asia kiinnostaa, mutta en tiedä vielä, mikä niistä on se minun juttuni. Tosi vaikea sanoa vielä.

Vesa Vuorela

— Pieni ahdistus tässä vaiheessa on varmaan tavallista. Eihän sitä ikinä tiedä, mihin joutuu. Olisi kiva, jos pääsisi tulevaisuudessa tekemään vaihtelevaa työtä, joka olisi muutakin kuin vain istumista, pohtii abiturientti Arttu Asikainen, 18.
— Pieni ahdistus tässä vaiheessa on varmaan tavallista. Eihän sitä ikinä tiedä, mihin joutuu. Olisi kiva, jos pääsisi tulevaisuudessa tekemään vaihtelevaa työtä, joka olisi muutakin kuin vain istumista, pohtii abiturientti Arttu Asikainen, 18.

Yksi asia on kuitenkin Asikaiselle jo selvä. Hän menee kesällä inttiin Onttolaan, Pohjois-Karjalan rajavartiolaitoksen rajajääkärikomppaniaan.

— Se helpottaa — vuoden suunnitelmat ovat selvät, ja samalla saa lisäaikaa vielä miettiä.

Ensikertalaiskiintiö tuo painetta valintaan

Korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.

— Tämä tuo jonkin verran painoa sille, että valitsee heti ensimmäiseksi oikean alan itselleen, Asikainen toteaa.

Asikainen odottaa jo opiskelijaelämää. Hän uskoo hakevansa opintolainaa korkeakouluajalleen.

— Myös mikä tahansa työ käy opiskelujen oheen. Toki olisi helpompaa, jos töitä ei joutuisi tekemään opiskellessaan.

Mikä on Asikaisen suurin haave?

— Löytää se, mistä nauttii. Olisi kiva bonus, jos siitä myös maksettaisiin hyvin.

Arkkitehdiksi ja toimittajaksi

Lukion toisella luokalla olevat Esko Hokkanen, 17, ja Mimmi Myyryläinen, 17, odottavat jo itsenäistä elämää.

— Odotan sitä, että pääsee syventymään siihen alaan, mikä kiinnostaa. Ei tarvitse lukea enää esimerkiksi ruotsia, Hokkanen kommentoi.

Hänen mielestään tulevaisuus vaikuttaa selvältä.

— Haluan opiskella arkkitehdiksi rakennussuunnitteluun. Se on kiinnostuksieni yhdistelmä: matematiikkaa, kuvaamataitoa ja fysiikkaa. En ole ainakaan vielä suunnitellut mitään muuta vaihtoehtoa.

Myös Myyryläinen tietää, mitä haluaa.

Vesa Vuorela

Esko Hokkaselle, 17, on ollut jo lukion alusta asti selvää, mitä hän haluaa opiskella tulevaisuudessa. Hän haluaa arkkitehdiksi.
Esko Hokkaselle, 17, on ollut jo lukion alusta asti selvää, mitä hän haluaa opiskella tulevaisuudessa. Hän haluaa arkkitehdiksi.

— Haluaisin olla sekä valokuvaaja että toimittaja. Ala on kiinnostava, ja siinä kohtaa paljon hyvin erilaisia ihmisiä. Tampereella olisi hyviä opintoja tarjolla.

Jo lukion alussa pitäisi tietää tulevaisuudensuunnitelmat

Opinto-ohjaajat pyytävät opiskelijoita jo lukion alussa laatimaan suunnitelman siitä, mitä he aikovat kirjoittaa ja milloin.

— Paperissa kysytään myös, mihin aikoo hakea lukion jälkeen, Myyryläinen kertoo.

Miltä tällainen tuntui?

— Aika kauhealta. Ei sen ikäinen vielä tiedä, mihin haluaa. Jos ei kiinnosta esimerkiksi fysiikka yhtään, ei pääse opiskelemaan lääkäriksi, Myyryläinen vastaa.

Hän aikoo rahoittaa opintonsa tekemällä mahdollisimman paljon töitä opiskelujen rinnalla. Myyryläisellä on toiminimi, ja hän on työskennellyt valokuvaajana.

Mikä olisi oman tulevaisuutenne kauhukuva?

— Ei töitä, ei koulua, ei kotia, Myyryläinen vastaa.

Vesa Vuorela

Monet lukiolaiset pohtivat etukäteen, miten rahoittavat korkeakouluopintonsa. Mimmi Myyryläinen, 17, ei haluaisi ottaa opintolainaa.— Tai ehkä lainan voisi sijoittaa fiksusti... Myyryläinen miettii.
Monet lukiolaiset pohtivat etukäteen, miten rahoittavat korkeakouluopintonsa. Mimmi Myyryläinen, 17, ei haluaisi ottaa opintolainaa.— Tai ehkä lainan voisi sijoittaa fiksusti... Myyryläinen miettii.

— Vielä kauheampaa kuin se, että ei pääsisi opiskelemaan, olisi se, että opiskelisi, mutta ei saisi valmistuttuaan alan töitä. Pitäisi mennä takaisin opiskelemaan jotain muuta, Hokkanen sanoo.

Mikkelin lukion opinto-ohjaaja: Paineiden lisääntyminen näkyy lukiossamme

Lukiolaiset ovat joutuneet viime aikojen koulutuspolitiikan seurauksena yhä kovempaan prässiin. Ylioppilastutkinnon arvosanat ratkaisevat yhä useammin tulevaisuuden opiskelumahdollisuudet.

— Paineiden lisääntyminen näkyy meidänkin lukiossamme. Uupumisvaarassa on noin 20 prosenttia opiskelijoistamme, ja heistä suurin osa tyttöjä. Hyvin pärjäävät, tunnolliset opiskelijat ovat usein ankaria itselleen — he eivät anna itselleen anteeksi heikkoa arvosanaa, kertoo Mikkelin lukion opinto-ohjaaja Hannu Huotelin.

Lukiolainen voi hakea opiskelemaan kuuteen korkeakoulupaikkaan. Hänen pitää etukäteen päättää järjestys: vain yksi opiskelupaikka voi olla prioriteetti yksi. Jos opiskelija tulee valituksi kyseiseen paikkaan, hänen on myös mentävä sinne.

Opiskelija ei voi enää vaihtaa mieltään ja päätyä kakkosvaihtoehtoon.

— Järjestelmä on pakottanut lukiolaiset tekemään entistä sitovampia valintoja. Pelivaraa on entistä vähemmän. 

"Ne jotka tietävät jo lukion alussa, mitä haluavat, ovat vahvoilla"

Jos lukiolainen tulee valituksi korkeakouluun ja hän ottaa paikan vastaan, hän menettää etuoikeutensa ensikertalaisena.

— Osa opiskelijoista ei otakaan välttämättä ensimmäistä paikkaa vastaan, vaan hakee seuraavana vuonna uudestaan, Huotelin sanoo.

Risto Hämäläinen

Silja Romo, 16,  pitää muun muassa kemian opiskelusta. Hän ei ole vielä ihan varma, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Lukiolaisten paineet valita ammattinsa mahdollisimman varhain ovat kasvaneet. 
Silja Romo, 16,  pitää muun muassa kemian opiskelusta. Hän ei ole vielä ihan varma, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen. Lukiolaisten paineet valita ammattinsa mahdollisimman varhain ovat kasvaneet. 

— Ohjaamme opiskelijoita tekemään varasuunnitelmia siltä varalta, jos ei pääse suoraan sisälle korkeakouluun.

Lukio-opintojen alusta saakka opiskelijoita pyritään ohjaamaan niin, että he valitsisivat oman suuntansa mahdollisimman varhain.

— Ne jotka tietävät jo lukion alussa, mitä haluavat, ovat vahvoilla. 

— Joillakin opiskelijoilla ottaa oman aikansa, ennen kuin he löytävän oman alansa.

Silja Romo kertoo: "Luon itse itselleni paineita"

Lukion ensimmäisellä luokalla oleva Silja Romo, 16, ei ole vielä varma, mihin hakee opiskelemaan lukion jälkeen. Hän kokee valinnan jonkin verran stressaavana.

— Haluan ehkä terveydenhoitoalalle. Minua kiinnostaa auttaa toisia ihmisiä, Romo kertoo.

— Ei minulla ole mitään väliä sillä, missä kaupungissa tuleva koulu on. Haluan kuitenkin pois Mikkelistä — haluan nähdä muuta maailmaa.

Romo sanoo kokevansa hieman paineita opiskelun suhteen.

— Luon itse itselleni paineita. Vanhempani sanovat, että ”tee mitä pystyt”. Osa opiskelukavereistani tietää jo hyvin, mitä he aikovat tehdä. Itse ei aina ihan tiedä...

"Mikkelin lukiossa on kohtuullisen paljon poikia"

Professori Osmo Kivinen Turun yliopistosta näkee, että lukiosta on tullut suurelta osin kilttien tyttöjen menestyskenttää. Korkeakoulut ja akateemiset ammatit naisistuvat. Poikkeuksen tekevät vain tekniset alat.

— Opettajat osaavat opettaa kilttiä tyttöjä, mutta näyttää siltä, että he ovat ymmällään poikien kanssa, Kivinen sanoo.

Huotelin ei ihan allekirjoita näkemystä.

— Mikkelin lukiossa on kohtuullisen paljon poikia, vaikka tyttöjä on vähän enemmän. Pojat saattavat ottaa tyttöjä rennommin, mutta myös heidän joukossaan on hyvin pärjääviä.

Huotelin toteaa, että Mikkelin lukio ei ole eliittilukio.

— Meille pääsee 7,2—7,4 keskiarvolla peruskoulusta. Pojillakin on kohtuulliset mahdollisuudet päästä lukioomme. Mielestäni tärkeintä on, että jokaisella on mahdollisuus.

Luetuimmat