Aikalaiset ylistivät mestariteokseksi, punalentäjät tuhosivat pommeilla — Graniittitalon historiassa riittää käänteitä

Mikkelin keskustan kiistelty arvorakennus on käynyt 103 vuoden aikana läpi monia vaiheita. Vasta valmistunut historiaselvitys nostaa esille monia kiinnostavia asioita.

SA-kuva

1912 Lääninarkkitehti Armas Rankka suunnittelee kauppaneuvos David Pulkkisen rakennuttaman posti- ja asuinrakennuksen. Aleksanteri Rytkönen kirjoittaa Mikkeli-oppaaseen: Valmistuttuaan on talo kaupungin kaunistus, samalla kun se on suunnittelijansa taiteellinen mestariteos.

1914 Kansallisromanttista arkkitehtuurisuuntausta edustava Graniittitalo valmistuu. Sen julkisivut vuorataan Mikkelin Kakaraniemen kivilouhimon graniittijärkäleillä. Louhimo sijaitsi Salosaaressa, vastapäätä nykyistä asuntomessualuetta.
Posti aloittaa Hallituskadun ja Ristimäenkadun kulmauksen huoneistossa 22.5.1914. Rakennuksessa on kolme asuinhuoneistoa sekä E. Marttisen leipuri-, kondiittori ja kahvilaliike. 1929—37 kellarikerroksessa toimii Korpelan leipomo ja kahvila. Talo on huippuvarusteltu, sillä siinä on vesiklosetit, kaakeloidut kylpyhuoneet, puulämmitteiset vesiboilerit ja suihkut. Talo lämpiää puulla.

SA-kuva

1939 Posti muuttaa pois ja sen tilat muutetaan vuokrahuoneistoksi. Sisäänkäynti poistetaan Hallituskadun puolelta.

1940 Pommituksessa 5.1. palopommi tuhoaa talon katon ja toisen kerroksen sisätilat. Talo korjataan kesällä 1940. Hallituskadulta avataan sisäänkäynti 1. kerroksen päätyhuoneistoon. Ullakolle sijoitetaan pesutupa ja mankelihuone. Kaakeliuunien tilalle tulee lämpöpatterit.

1941 Sotamarsalkka Mannerheim muuttaa syksyllä taloon. Hänellä on vuokrahuoneisto, jossa on myös adjutantin makuuhuone ja kodinhoitajan tilat. Mannerheim asuu talossa kevääseen 1944.

1955 Toisen kerroksen kerroksen suuri huoneisto saneerataan kahdeksi pienemmäksi asunnoksi.

1964 Taloon asennetaan öljylämmitys. 1960-luvulla ensimmäisen kerroksen liiketiloissa toimii Mikkelin Autotarvike Oy.

1969 Ensimmäiseen kerrokseen kunnostetaan tilat professori Johannes Haapasalon taidekokoelmalle.

1971 Suomen Punaisen Ristin lääkäriasema aloittaa talossa. 1970-luvulla talossa toimii myös Mikkelin Konttorikone ja Kalusto sekä maanmittauspiirin toimisto.
.
1973 Mikkelin kaupunki ostaa Graniittitalon David Pulkkisen perikunnalta. Asuinkäyttö päättyy ja talo saneerataan. Haapasalon taidekokoelman lisäksi ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan Martti Airion taidekokoelma sekä tilat vaihtuville taidenäyttelyille. Mikkelin kaupunginvoudinkonttori, raastuvanoikeus sekä maistraatti muuttavat taloon, samoin kuin av-toimisto, piiripuutarhurit ja kulttuuritoimisto.

1975 Pintaremontti sisätiloissa. Väliseiniä puretaan ja rakennetaan. Ullakolle sijoitetaan ilmastointikonehuone. Pihan puolen parvekkeet poistetaan. Ikkunoita uusitaan ja rakennus liitetään kaukolämpöön. Kellariin tehdään pannuhuone.

1976 Vuodelta 1912 peräisin oleva piharakennus puretaan. Tilalle rakennetaan roskakatos ja työkalukoppi. Nimi Mikkelin taidemuseo otetaan käyttöön.

1990 Talo merkitään Mikkelin yleiskaavaan suojelurakennukseksi.

1994 Talo siirtyy kokonaan museotoimen käyttöön, kun maistraatti ja raastuvanoikeus muuttavat pois.

1995 Palo- ja murtohälytysjärjestelmä asennetaan. Ilmanvaihto ja lämpöjohdot saneerataan. Rännikaivot uusitaan ja sokkeli eristetään.

1996 Sisäilmatutkimus. Kosteusvaurioita tutkitaan.

1997 Kosteusvaurioita korjataan.

2006 Kosteusvaurioita tutkitaan ja korjataan.

2010 Kattoa korjataan ja huolletaan.

Lähde: Mikkelin Graniittitalon rakennushistoriaselvitys 2017. Laatinut FM Laura Vikman, tarkastanut FL Leena Hangasmaa.

Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä