Essote tarkisti kuluvan vuoden talousarviotaan – Miinusta tulossa 7,3 miljoonaa euroa

Korona on lisännyt menoja ja vähentänyt tuloja. Kulujen ylityksiä tulee myös ostopalveluissa.

Taru Hokkanen

Keväällä iskenyt koronapandemia on huojuttanut Essoten talousarviota monella eri tavalla. Esimerkiksi näytteenottokulut ja materiaaliostot ovat lisääntyneet.
Keväällä iskenyt koronapandemia on huojuttanut Essoten talousarviota monella eri tavalla. Esimerkiksi näytteenottokulut ja materiaaliostot ovat lisääntyneet.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Essote on joutunut tarkistamaan kuluvan vuoden budjettiaan.

Valtuusto hyväksyi torstaina kokouksessaan muutoksen, jonka jälkeen talousarvio on 7,3 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Osa tulo- ja menomuutoksista johtuu koronapandemian aiheuttamista muutoksista toiminnassa. Esimerkiksi laboratoriopalveluiden osalta kulut kasvavat 2,3 miljoonalla eurolla.

Tämän lisäksi lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ostot kasvavat noin kolmella miljoonalla eurolla, mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostot 1,1 miljoonalla eurolla sekä vanhuspalvelut 0,8 miljoonalla eurolla.

Henkilöstön palkkojen harmonisointi lisää menoja noin miljoonalla eurolla. Poistojen osuus on 0,9 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän menot kasvavat yhteensä 11,4 miljoonalla eurolla.

Palvelut katkolla, aikoja peruttiin

Tulopuolta kasvattaa valtion koronatukien osuus, joka on tämänhetkisen arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa. Kuntien maksamista peruspalvelujen maksuosuuksista kertyy 4,7 miljoonaa euroa.

Maksuista saadut tuotot puolestaan vähenevät 2,5 miljoonaa euroa. Tämä on seurausta koronan aiheuttamista katkoista palveluissa sekä asiakkaiden perumista vastaanottoajoista.

Kun saamatta jääneet tuotot vähennetään kasvaneista tuloista, tulojen kokonaislisäys on yhteensä 5,2 miljoonaa euroa ja alijäämää jää yhteensä 7,3 miljoonaa euroa.

Vanhat alijäämät katettu

Essoten talousjohtaja Vesa Vestala totesi kokouksessa, että kuntayhtymän alueelle odotetaan vielä yhtä koronatukipottia valtiolta. Sen suuruudeksi arvioidaan noin kolme miljoonaa euroa ja se osoitettaisiin kunnille.

Vestalan mukaan Essote on alkuvuonna maksanut vuosien 2017–2018 alijäämänsä osakkeiden myynnillä sekä myymällä Mielen- ja kuntoutuksen talon tontin Mikkelin kaupungille.

Vuoden 2019 alijäämä on maksettava viimeistään vuonna 2024, ja jos soteuudistus toteutuu, vuonna 2022.