Näin torjut kotipuutarhan tuholaiset myrkyittä – Etanoihin tepsivät etikka ja rautafosfaatti, mutta myyrät ovat täysin oma lukunsa

Tietokirjailija Leena Luoto tietää, miten kotipihasta ja kukkapenkistä voi pitää huolta luontoystävällisin keinoin.

Minna Mänttäri

Jänikset voivat mielellään pistellä poskeensa kotipuutarhan antimet. Kahvin neuvotaan joskus karkottavan ne, mutta se on osittain myytti – vahva haju toimii hetken, mutta ei pysyvästi.
Jänikset voivat mielellään pistellä poskeensa kotipuutarhan antimet. Kahvin neuvotaan joskus karkottavan ne, mutta se on osittain myytti – vahva haju toimii hetken, mutta ei pysyvästi.

Leena Luoto, biologi, filosofian maisteri ja tietokirjailija tahtoo selventää, mitä ekologinen tuholaistorjunta puutarhassa tarkoittaa. Täysin kattavaa vastausta siihen ei ole.

– Termillä ekologinen myydään ja markkinoidaan monenlaisia asioita. Mitä sitten on myrkky? Ihmiset eivät miellä tiettyjä aineita aina myrkyiksi, vaikka sitä ne ovat.

Esimerkiksi tavalliset kodin käyttöaineet suola ja mäntysuopa ovat myrkkyä luonnolle. Ensimmäistä kylvetään puutarhoihin torjumaan rikkaruohoja, jälkimmäisellä esimerkiksi tukahdutetaan kirvoja.

Leena Luoto

Biologi Leena Luoto on kirjoittanut muun muassa tietokirjat Puutarhan parhaaksi ja Oman pihan terveydeksi.
Biologi Leena Luoto on kirjoittanut muun muassa tietokirjat Puutarhan parhaaksi ja Oman pihan terveydeksi.

Etanat inhoavat rautafosfaattia

Lista luonnonmukaiseen viljelyyn hyväksytyistä torjunta-aineista löytyy Ruokaviraston sivuilta. Sieltä löytyy Luodon mukaan luonnolle turvallisia ja samalla tehokkaita keinoja haittaeläinten torjuntaan.

– Etikka on taas hyväksytty listalle, tosin tietyillä käyttörajoituksilla. Sitä ohjeistetaan käytettäväksi rikkaruohojen torjuntaan vain viljelemättömillä alueilla.

Kotilot ja etanat voi torjua muun muassa listalla olevilla rautafosfaattirakeilla. Ne kannattaa Luodon mukaan laittaa tarkasti sen kasvin juurelle, joka on vaarassa joutua tuholaisten syömäksi.

Jos ongelma on oikein laaja, nilviäiset täytyy kerätä kukkapenkistä tai puutarhasta sankoon. Sen jälkeen kerääjälle jää ratkaistavaksi, mitä tehdä niille.

Etenkin haitalliset espanjansiruetanat täytyy lopettaa. Miten niiden elämän voisi päättää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti?

– Kaikista nopeimman kuoleman tuo erittäin vahva etikka. Kiehuva vesi pysyy tarpeeksi kuumana vain hetken, mutta etikka toimii aina.

Tarja Ylitalo

Espanjansiruetana on erittäin haitallinen vieraslaji. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa suomalaiseen ukkoetanaan, joka ei viihdy puutarhassa.
Espanjansiruetana on erittäin haitallinen vieraslaji. Sitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa suomalaiseen ukkoetanaan, joka ei viihdy puutarhassa.

Kahvi ei karkota kaikkia

Kauriit söivät kuunliljat Luodon pihamaalla tänä keväänä. Hän kokeili sen jälkeen kasveihin karkotetta nimeltä Trico Garden, jonka Suomen puutarhakauppiaat ry valitsi tämän vuoden puutarhatuotteeksi.

– Kun olin ruiskuttanut sen, rusakko pompahteli esiin. Se totesi eleillään, että hyhhyh, tämä piha haisee pahalle ja kääntyi ympäri.

Eläimet eivät pidä aineen lampaanrasvan hajusta, mutta sen teho ei ole täysin varma. Ainoa kestävä ratkaisu kauriitten torjumiseen on Luodon mukaan vain riittävän korkea aita.

Nettipalstoilla voi nähdä neuvoja, että jänikset ja myyrät eivät siedä kahvinporojen hajua. Sen vaikutus on kuitenkin ohikiitävä, koska haju haihtuu.

Kirvoista pitäisi tunnistaa laji ennen torjuntaa, mikä ei ole välttämättä helppoa. — Leena Luoto

– Sitä pitäisi laittaa joka paikkaan usein. Taitaa maha kärsiä, jos täytyy niin paljon kahvia juoda. Kahvinporot ovat kuitenkin mahdottoman hyvää maanparannusainetta.

Sami Yli-Karjanmaa

Kauriit nakertavat mielellään puiden runkoja.
Kauriit nakertavat mielellään puiden runkoja.

Jyrsijät ovat tuholaisista hankalimpia

Myyräongelma on Luodosta kokonaan oma lukunsa. Kontiainen, entiseltä nimeltään maamyyrä, ei ole kasvinsyöjä. Se on lisäksi Suomessa rauhoitettu laji.

Metsä- ja peltomyyrien määrät sen sijaan vaihtelevat paljon. Luonnonvarakeskus Luke ilmoittaa aina verkkosivuillaan vuoden myyräkantaennusteen.

Vesimyyrillä samanlaisia kannanvaihteluita ei kuitenkaan ole. Ne voivat tehdä paikallisia tuhoja silloinkin, kun muut myyräkannat ovat alhaiset.

– Jos vesimyyrät mylläävät kukkapenkissä, niitä on hyvin vaikea saada kiinni. Pistin ison rotanloukun myyränkoloon, mutta ne työnsivät multaa edellään ja laukaisivat sillä loukun.

Myös metsähiirien määrä vaihtelee. Ne pitävät lavakaulusviljelmistä, ja tänä vuonna ne söivät Luodon samettikukkien nuput. Hiiriä metsästävät kissat ja muut pedot.

– Meillä on lähiseudulla ainakin lumikko ja näätä, jotka harventavat hiirikantaa.

Jyrsijämyrkyt on havaittu luonnolle erittäin haitallisiksi, joten keinoja myyrien ja hiirien torjumiseen ei juuri ole.

Metsähiirille on saatavilla hiirenloukkuja, jotka eivät tapa. Maahan painettavat ultraäänikarkottimet toimivat Luodon mukaan jonkin aikaa, mutta sitten myyrät tottuvat ääneen.

– Täytyy vain luottaa siihen, että jyrsijöiden kanta vaihtelee ja eivät lisäänny. Niitä voi kuitenkin pyydystää loukulla sisätiloista. Ulkona loukkuihin voivat jäädä kontiaiset ja linnut.

Jussi Murtosaari

Rauhoitetun kontiaisen tappamisesta voi Suomessa saada sakot.
Rauhoitetun kontiaisen tappamisesta voi Suomessa saada sakot.

Currytahnaa ja valkosipulia kaappiin

Kirvalajeja on Suomessa noin 400. Tähän aikaan vuodesta niillä on jo luontaisia vihollisia: leppäpirkon, harsokorennon ja kukkakärpästen toukkia sekä petoluteita. Kirvojen torjumisessa maltti on valttia.

– Pitäisi tunnistaa laji ennen torjuntaa, mikä ei ole välttämättä helppoa. Jotkut kirvalajeista voivat siirtyä pian toiseen isäntäkasviin. Ne eivät pidä kaikista kasveista.

Luodolla on vielä yksi vinkki kerrottavanaan. Syksyllä kannattaa istutettavat kukkasipulit pyöritellä ensin vaikkapa pieniksi hakatuissa valkosipuleissa ja ujakat currytahnat kierittelee ne siinä.

– Se hämää eläinten hajuaistia, eikä niiden tee mieli syödä sipuleita.