Sosterin ja Essoten kaavailemassa työnjaossa vielä selvitettävää — "Aina muutokset ovat vaikeita"

— Asiakkaan Mäntyharjussa ei tarvitse miettiä, soittaako Savonlinnaan vai Mikkeliin, lupaa Sosterin johtaja Panu Peitsaro.

Mari Koukkula

Essoten ja Sosterin yhdessä kaavaileman työnjaon mukaan Savonlinnaan matkustaa vuosittain leikattavaksi arviolta 420 sellaista lonkka- ja polviproteesileikkauspotilasta, jotka aiemmin on leikattu Mikkelissä. 
Essoten ja Sosterin yhdessä kaavaileman työnjaon mukaan Savonlinnaan matkustaa vuosittain leikattavaksi arviolta 420 sellaista lonkka- ja polviproteesileikkauspotilasta, jotka aiemmin on leikattu Mikkelissä. 

Mikkeliläinen tekonivelpotilas tutkitaan Mikkelin keskussairaalassa, mutta hänet lähetetään leikattavaksi Savonlinnan sairaalaan. Jos hän tarvitsee pitkäaikaista vuodeosastohoitoa, hänet siirretään Savonlinnasta takaisin Mikkelin sairaalan vuodeosastolle. Jos potilas tarvitsee kuntoutusta, hänet kuntoutetaan kotipaikkakuntansa lähisairaalassa.

Tekonivelleikkauksissa hoitojaksot ovat melko lyhyitä, kahdesta kolmeen päivään. Silloin tekonivelpotilaan toimenpiteeseen liittyvä hoito voitaisiin kuitenkin tehdä loppuun asti Savonlinnassa.

— Siirtoja ei ole tarkoituksenmukaista tehdä heti, kun potilas silmänsä aukaisee leikkauksen jälkeen. Niiden täytyy olla potilasturvallisia, täsmentää Sosterin kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että potilasta hoitaisi koko ajan sama tuttu kirurgi. Tulevaisuudessa Mikkelissä työskentelevät proteesikirurgit siirtyisivät siis potilaidensa perässä tekemään tekonivelleikkauksia Savonlinnaan paikallisten kirurgien lisäksi.

Sataprosenttisesti tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista.

Joka tapauksessa Peitsaro lupaa, että toimenpiteiden siirtymisten haittavaikutukset potilaisiin pyritään minimoimaan.

— Asiakkaan itsensä ei tarvitse tietää, minne hänen pitää mennä. Asiakkaan Mäntyharjussa ei tarvitse miettiä, soittaako Savonlinnaan vai Mikkeliin. Asiakas ottaa aina yhteyttä omaan lähiyksikköönsä. Sieltä hänet ohjataan eteenpäin, Peitsaro sanoo.

420 leikkausta kumpaankin sairaalaan

Essoten ja Sosterin yhdessä kaavaileman työnjaon mukaan Savonlinnaan matkustaa vuosittain leikattavaksi arviolta 420 sellaista lonkka- ja polviproteesileikkauspotilasta, jotka aiemmin on leikattu Mikkelissä. Lisäksi Savonlinnassa ovat leikattavina lonkka- ja polviproteesipotilaat, jotka siellä muutoinkin leikattaisiin.

Mari Koukkula

— Päivystysleikkauksien siirtymisellä on todella isoja vaikutuksia Savonlinnan sairaalan toimintaan. Niitä on käytävä vielä läpi, Peitsaro sanoo.
— Päivystysleikkauksien siirtymisellä on todella isoja vaikutuksia Savonlinnan sairaalan toimintaan. Niitä on käytävä vielä läpi, Peitsaro sanoo.

Savonlinnan seudulta matkustaa Mikkeliin noin 200 päivystysleikkauspotilasta, 20 paksusuolileikkauspotilasta, 70 selkäpotilasta ja 130 rintarauhasleikkauspotilasta. Tällöin Savonlinnasta siirtyy Mikkeliin yhteensä arviolta 420 leikkausta.

Mikkelin sairaalaan keskitetään suurin osa vaativasta päivystyskirurgiasta. Mikkeliin keskittyvät synnytykset tarvitsevat tuekseen vahvan pehmytosakirurgian osaamisen.

— Päivystysleikkauksien siirtymisellä on todella isoja vaikutuksia Savonlinnan sairaalan toimintaan. Niitä on käytävä vielä läpi. Kun päivystysleikkauspotilaita siirtyy Mikkeliin, se heijastuu tehostetun valvontayksikön toimintaan. Siellä on hoidettu muun muassa kirurgisia päivystyspotilaita, kuten vatsaleikkauspotilaita, Peitsaro sanoo.

Keskittämisasetuksen mukaan samassa sairaalassa on leikattava yhteensä noin 600 polven ja lonkan tekonivelleikkausta. Rintasyöpäleikkausten ja selkäleikkausten minimimäärä on 150, ja esimerkiksi paksusuolisyövän leikkausten minimimäärä 70 vuodessa.

Essoten ja Sosterin suunnittelemalla työnjaolla asetuksen määrittelemät lukumäärät täyttyisivät.

"Päivystysringit minimimiehityksellä"

Mikkelistä Savonlinnaan siirretään suunnitelmien mukaan käytännössä ainoastaan proteesikirurgia. Mikkelin sairaalassa tehtäisiin edelleen myös esimerkiksi selkä- ja polvileikkauksia.

Vielä muutoksia kaavailtuun työnjakoon voi tulla. Siksi johtajat eivät vielä tiedä, kuinka paljon mahdollisia uusia rekrytointeja voitaisiin tehdä ja minne.

Essoten kuntayhtymäjohtaja Risto Kortelainen toteaa, että maakunnan keskussairaaloissa tarvitaan lisää alan osaavaa henkilöstöä. Vajetta on joissakin ammattiryhmissä.

Mari Koukkula

— Mikkelissä ja Savonlinnassa täysin erilaiset laskutusjärjestelmät. Hinnat menevät nopealla aikataululla uusiksi. Muutoin työnjako näyttää nyt tasapuoliselta. Ensisijainen lähtökohta on ollut työpaikkojen turvaaminen maakunnassa, Peitsaro kertoo.
— Mikkelissä ja Savonlinnassa täysin erilaiset laskutusjärjestelmät. Hinnat menevät nopealla aikataululla uusiksi. Muutoin työnjako näyttää nyt tasapuoliselta. Ensisijainen lähtökohta on ollut työpaikkojen turvaaminen maakunnassa, Peitsaro kertoo.

— Päivystysringit tarvitsevat tukea, sillä ne pyörivät nyt minimimiehityksellä ja osittain käytetään ostopalveluita. Lähtökohta on, että voisimme pyörittää virkatyöllä kummankin sairaalan kaikkia päivystysrinkejä, Peitsaro sanoo.

"Lisäselvitystarpeita on kustannuksista"

Essoten ja Sosterin johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijajohto linjasivat kirurgian työnjaon valmistelun lähtökohtia maanantaina. Essoten hallitus päättää kirurgian työnjaosta 26. päivä huhtikuuta, Sosterin hallitus 17. päivä huhtikuuta.

Kun Länsi-Savo kysyi, oliko työnjaon lähtökohdista kiistaa, Kortelainen painotti, että yhteinen ymmärrys löytyi.

— Lisäselvitystarpeita on kustannuksista. Aina muutokset ovat vaikeita. Tällä ei pyritä henkilöstövähennyksiin, mutta työtehtävät voivat muuttua ja osaamista on kehitettävä, Kortelainen sanoo.

— Mikkelissä ja Savonlinnassa on täysin erilaiset laskutusjärjestelmät. Hinnat menevät nopealla aikataululla uusiksi. Muutoin työnjako näyttää nyt tasapuoliselta. Ensisijainen lähtökohta on ollut työpaikkojen turvaaminen maakunnassa, Peitsaro kertoo.

Hänen mielestään asiakkaan näkökulmasta olisi ollut paras, jos Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloiden työnjako olisi voinut olla joustava.

— Keskittämisasetus rajaa ajattelun sairaalakohtaiseksi, Kortelainen sanoo.

Joka tapauksessa Etelä-Savo menettää noin 100 leikkausta asetusten vuoksi Kuopion ja Jyväskylän laajan päivystyksen sairaaloihin.

— Ilman työnjakoa Mikkelistä siirtyisi suoraan 580 toimenpidettä maakunnan ulkopuolelle, Savonlinnasta 470. Tämän kustannusvaikutus olisi ainakin noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Ostopalvelut tulisivat kalliiksi, Peitsaro perustelee.

"Essote ja Sosteri rekrytoivat jatkossa yhdessä lääkäreitä"

Essote ja Sosteri valmistautuvat parhaillaan maakunta-soteen. Peitsaron mukaan maakunnan liikelaitosta valmistellaan jo hyvää vauhtia.

— Kun saamme sovittua pysyvän toimintamallin, Essote ja Sosteri rekrytoivat jatkossa yhdessä lääkäreitä. Jos sote-lait hyväksytään, meistä tulee yksi organisaatio, Peitsaro kertoo.

Hän uskoo lääkäreiden rekrytoinnin sitä myöten helpottuvan.

— Kun käymme läpi, mitä potilaita lähetämme Mikkelistä Savonlinnaan ja toisin päin, voi tulla tarpeita rekrytoida lisää, Peitsaro sanoo.

Aiemmin savonlinnalaiset potilaat ovat pääsääntöisesti menneet leikkauksiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Peitsaron mukaan potilaiden ohjaaminen jatkossa Mikkeliin tuo säästöä sairaaloille.

Mari Koukkula

Kortelainen näkee, että Etelä-Savossa on alueelliset ja väestölliset syyt sille, että keskussairaalan palvelut on maakunnassa pysyttävä.
Kortelainen näkee, että Etelä-Savossa on alueelliset ja väestölliset syyt sille, että keskussairaalan palvelut on maakunnassa pysyttävä.

— Viimeistään vuonna 2020 meillä on yhteinen maakunnan liikelaitos. Kun meillä on osaavat tekijät täällä, meidän ei kannata tehdä leikkauksia ostopalveluina, Peitsaro sanoo.

— Savonlinnassa käytettiin ostopalveluihin 19 miljoonaa euroa. Siitä 2,5 miljoonaa euroa oli Mikkelistä ostettujen palveluiden osuus.

Essoten ja Sosterin johto: Ei lähivuosina riskiä siitä, että sairaalat häviävät maakunnasta

Voivatko keskussairaalat hävitä maakunnasta tulevaisuudessa, kaikesta tästä järjestelystä huolimatta?

— En näe sitä lähivuosien riskinä. Uskon, että kun nähdään keskittämisen vaikutukset, selviää pienessä hetkessä, että jotkut asiat kannattaa oikeasti tuottaa lähipalveluna, Peitsaro sanoo.

— En tiedä, onko 18 maakuntaa vielä kymmenen vuoden kuluttua, mutta en silti usko, että sairaalarakennelmamme enää muuttuu.

Kortelainen näkee, että Etelä-Savossa on alueelliset ja väestölliset syyt sille, että keskussairaalan palvelut on maakunnassa pysyttävä.

— Matkat olisivat liian pitkiä naapureihin. Toki myös Savonlinnan ja Mikkelin välinen matka on merkittävä, Kortelainen sanoo.

Juttua täsmennetty Panu Peitsaron täsmennyksillä tekonivelpotilaan hoitoketjusta jutun alusta kello 17.46.