Valkosipulissa tuoksuu terveys — Samat rikkiyhdisteet aiheuttavat kasvin ominaistuoksun ja tappavat haitallisia bakteereja

Valkosipuli oli egyptiläisten orjien ja kreikkalaisten urheilijoiden dopingaine. Valkosipuli koostuu sadoista ainesosista, jotka toimivat niin nuhalääkkeenä kuin luonnon antibioottina.

Seija Finne-Saarento, Juha Rika

Valkosipulissa tuoksuu terveys — Samat rikkiyhdisteet aiheuttavat kasvin ominaistuoksun ja tappavat haitallisia bakteereja

Valkosipulia voi luonnehtia luonnon yleislääkkeeksi. Kasvin sisältämät sadat ainesosat muun muassa tuhoavat elimistölle haitallisia bakteereja, sieniä, hiivoja ja viruksia, ehkäisevät sydänkohtauksia ja saattavat jopa estää syöpäkasvainten kehittymistä.
Valkosipuli saattaa alentaa korkeaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja, ja sen sisältämät aineet hillitsevät ikään liittyviä muutoksia verisuonissa. Vaikutuksesta kolesteroliarvoihin on löydetty näyttöä muun muassa eteläkorealaisten Ewhan naisten yliopiston ja Kansallisen tieteen ja teknologian yliopiston vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa.
Verenpainetta alentaa valkosipulin sisältämä kivennäisaine kalium. Valkosipulissa on myös sydän- ja verisuonielimistölle sekä hermostolle hyvää tekeviä antioksidantteja ja B-vitamiineja. Samat antioksidantit voivat myös auttaa ennaltaehkäisemään syöpäkasvaimien syntyä.
Valkosipuli alentaa verensokeria edistämällä haiman insuliinituotantoa. Se myös tehostaa haitallisten aineiden poistumista elimistöstä ja suojaa maksaa.
Yksi valkosipulin tehoaineista on rikkiyhdiste allisiini, jota syntyy valkosipulin sisältämästä alliini-nimisestä entsyymistä. Allisiini on valkosipulin oma antibiootti ja tuholaismyrkky, sillä se tappaa bakteereja ja sieniä. Allisiini myös aiheuttaa valkosipulille tyypillisen ominaistuoksun.
Allisiinia muodostuu eniten, kun valkosipulin kynnet rikotaan ja niiden annetaan seisoa 5—10 minuuttia ennen käyttöä. Allisiini hajoaa kuumassa, joten valkosipuli kannattaa lisätä ruokaan raakana.
Antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta valkosipuli ehkäisee muun muassa suoliston tulehduksia. Toisin kuin antibiootit, valkosipulin yhdisteet näyttävät kuitenkin jättävän suoliston oman, terveellisen bakteerikannan rauhaan, kertoo kasvitieteen professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta.
Kasvi torjuu muun muassa mahahaavaa aiheuttavaa helikobakteeria, estää suoliston sieni- ja hiivainfektioita ja tehostaa ruuansulatusta. Piipon mukaan valkosipuli tehoaa ilmavaivoihin vähentämällä suoliston käymis- ja mätänemisprosesseja.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että valkosipuli torjuu myös virustauteja, kuten flunssaa. Useimmissa tutkimuksissa koehenkilöiden määrä on kuitenkin ollut sen verran pieni, ettei tieteellisesti pätevää näyttöä ole saatu.


Orjille voimaa, sotilaille rohkeutta


Valkosipulia on käytetty tuhansia vuosia lääkkeenä muun muassa Kiinassa, Intiassa, Egyptissä ja Lähi-Idän muinaisessa Sumerissa. Sen avulla on häädetty loisia ja hoidettu ruuansulatusongelmia, tulehduksia, hengitysteiden sairauksia ja lepraa.
Muinaiset egyptiläiset syöttivät valkosipulia orjilleen, sillä sen uskottiin lisäävän voimaa ja kestävyyttä. Valkosipuli oli myös yläluokan lääke ja nautintoaine, sillä valkosipulin kynsiä on löydetty noin 3 300 vuotta sitten Egyptiä hallinneen faarao Tutankhamonin haudasta.
On viitteitä siitä, että antiikin Kreikkalaiset urheilijat nauttivat valkosipulia parantaakseen urheilusuoritustaan. Sotilaat puolestaan uskoivat valkosipulin antavan heille lisää rohkeutta.

Seija Finne-Saarento

VS_jatkokuva-01.jpg



Valkosipulihengityksen aiheuttaa rikki


Valkosipulin terveysvaikutuksilla on kääntöpuolensa: kasvin sisältämät terveelliset rikkiyhdisteet aiheuttavat valkosipulille voimakkaasti tuoksuvan hengityksen.
Kun valkosipulia syödään, pahanhajuisia rikkiyhdisteitä syntyy suussa. Rikkiyhdisteitä myös kulkeutuu verenkiertoon ja sitä kautta keuhkoihin, joista ne hengitetään ulos. Siksi valkosipulin voi haistaa hengityksestä vielä useita tunteja ruokailun jälkeen. Valkosipuli voi tuoksua ihollakin, sillä osa yhdisteistä kulkeutuu pois elimistöstä ihohuokosten kautta.
Valkosipulin hajun syntymisen voi estää vain lopettamalla valkosipulin syömisen. Hajuhaittoja voi yrittää vähentää harjaamalla hampaat heti ruokailun jälkeen. Myös erinäisten mausteiden, kuten persiljan, kardemumman tai mintun pureskelu voi auttaa. Nämä yrtit sisältävät aineita, jotka neutraloivat suussa olevia rikkiyhdisteitä.

Valkosipulin hajun syntymisen voi estää vain lopettamalla valkosipulin syömisen.


Nauti säännöllisesti mutta älä liikaa


Valkosipulin hyödyt tuleva parhaiten esiin säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytössä. Verenkiertoelimistöön valkosipuli alkaa vaikuttaa noin kahden kuukauden säännöllisen valkosipulikuurin jälkeen.
Sinikka Piipon mukaan suositeltu määrä on syödä puolikas tai yksi valkosipulin kynsi päivässä, mieluiten tuoreena ja raakana. Silloin kaikki valkosipulin sisältämät ravintoaineet ovat vielä tallella.
Nuhalääkkeeksi voi nauttia valkosipulimurskalla terästettyä kuumaa juomaa. Höyryhengitystä voi tehostaa murskaamalla kasvin kynsiä kuumaan veteen. Valkosipulia voi myös hieroa rintaan. Jotkut ovat saaneet tukkoiseen nenään helpotusta kääräisemällä valkosipulimurskaa nenäliinaan ja painamalla tupot sieraimia vasten.
Ulkoisesti valkosipulia voi kokeilla erilaisiin ihovaivoihin, kuten haavoihin, paiseisiin, kovettumiin ja ihottumiin. Se voi helpottaa lihas- ja nivelkipuja, koska iholle hierottu valkosipuli parantaa verenkiertoa.
Piippo neuvoo, että ihon kanssa kosketuksissa olevat valkosipulin kynnet on syytä käyttää öljyssä, jotta ne eivät ärsytä ihoa liikaa. Valkosipulin käyttöä on muutenkin syytä kokeilla varoen, sillä liian suuri määrä voi aiheuttaa ihoärsytystä varsinkin lapsille.
Valkosipuli on voimakas yrtti myös sisäisesti käytettynä. Herkille henkilöille se voi aiheuttaa vatsakipuja, pahoinvointia, ripulia, päänsärkyä ja huimausta. Joillakin on todettu valkosipulin aiheuttavan jopa kuumetta ja alentunutta verenpainetta.
Valkosipulin nauttiminen on syytä rajoittaa yhteen kynteen päivässä, sillä liiallinen valkosipulin syöminen voi ärsyttää munuaisia. Maha- ja pohjukaissuolen haavasta kärsivien ei pidä syödä valkosipulia ollenkaan.

Teemu Saintula

Vesa mättö on yksi Suomen harvoista valkosipulin viljelijöistä.
Vesa mättö on yksi Suomen harvoista valkosipulin viljelijöistä.


Viljely on käsityötä — siksi suomalainen valkosipuli on harvinainen tuote

Valkosipulinviljelijä Vesa Mättö naurahtaa, että 12 vuoden kokemuksen perusteella hän tietää jo aika hyvin, mitä valkosipulin viljelyssä ei pidä tehdä.
Hänen viljelijän uransa alkoi muuton yhteydessä talosta löytyneistä valkosipuleista.
— Muutettiin maalle eli Imatralta Ruokolahdelle. Talon kaapissa oli kiinalaista valkosipulia, jota istutin maahan.
Seuraavana vuonna Mättö osti kaksi kiloa valkosipulin istukkasipuleita ja istutti ne, nosti osan sadosta ja pani osan takaisin maahan itämään. Maatalouspuolen viranomaisilta sai nihkeästi tietoa tai apua eksoottisen sipulikasvin kasvattamiseen. Viljely kehittyi yrityksen ja erehdyksen kautta.
— Viidentenä vuotena alkoi olla jo jotakin myytävää.
Tänä vuonna sadosta tuli hyvä. Valkosipulit kasvoivat isoiksi, sillä vettä satoi sopivasti.

Mättö on yksi harvoista kotimaisista valkosipulin tuottajista. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa oli viime vuonna 83 valkosipulinviljelijää ja valkosipulia kasvatettiin 27 hehtaarilla. Vertailun vuoksi porkkanaa kasvaa Suomessa noin 1 700 hehtaarilla.
Valkosipulin viljely ei houkuttele, sillä kasvi on vaativa. Sadon onnistumiseen tarvitaan paljon käsi- ja jalkatyötä.
— Neljä kertaa kesässä on penkki kitkettävä. Yhteensä 16 kilometriä on kävelty, kun on käyty kitkemässä, Mättö kertoo.
Kotimaiselle valkosipulille tuntuu Mätön mukaan kuitenkin olevan kysyntää, sillä luotettava lähiruoka houkuttelee ostajia.
— Kaikki on mennyt, mitä on saatu myyntiin. Tekisi mieli laajentaa, mutta se tarkoittaisi työntekijän hankkimista.
Tällä hetkellä Mätöllä kasvaa valkosipulia 0,75 hehtaarin alueella. Tätä suuremmalle alalla tarvitaan jo ylimääräisiä käsipareja.

Pitääkö valkosipuli sairaudet poissa? Tähän Mättö ei ota kantaa. Hän hoitaa viljelyn ja jättää terveysvaikutusten selvittämisen tutkijoille.
Sen hän on kuitenkin huomannut, että myyriä valkosipuli karkottaa.
— Kerran myyrä oli eksynyt 75 metriä pitkän valkosipulipenkin väliin. Sillä ei ollut kanttia kaivautua valkosipuleiden välistä ulos, vaan se oli kaivanut koko penkin pituisen käytävän päästäkseen pellolta pois.
Sen tapauksen jälkeen lähimmät myyrät on tavattu naapurista.


Lähteet: Yhdysvaltain kansallinen lääkekirjasto, valkosipuli.fi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ruokatieto, Kotimaiset Kasvikset ry

Seija Finne-Saarento

Valkosipulinviljelijä Vesa Mätön helppo valkosipuliohje.
Valkosipulinviljelijä Vesa Mätön helppo valkosipuliohje.