Mikkeli käynnistää yt-neuvottelut — Tavoitteena on 120 henkilötyövuoden vähennys

Mikkelin luottamusjohto hyväksyi virkamiesjohdon esityksen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Tilinpäätös ennakoi jättimäistä alijäämää sote-menojen vuoksi. Budjetin teko on vaikeaa ja samaan aikaan investointiohjelma raskas.

Vesa Vuorela

Mikkelin kuluvan vuoden 20 miljoonan euron alijäämästä valtaosa johtuu ennakoitua suuremmasta sote-laskutuksesta. Tämä nukkepotilas saa lisähappea Essoten uudessa koulutus-keskuksessa.
Mikkelin kuluvan vuoden 20 miljoonan euron alijäämästä valtaosa johtuu ennakoitua suuremmasta sote-laskutuksesta. Tämä nukkepotilas saa lisähappea Essoten uudessa koulutus-keskuksessa.

Mikkelin kaupunki aloittaa yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut henkilöstönsä kanssa.

Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, emokaupunkia, liikelaitoksia ja taseyksiköitä ja ajallisesti talouden säästöinä vuosia 2020–20121.

Kaupunginhallitus päätti yt-neuvotteluista maanantai-illan kokouksessaan kaupunginjohtaja Timo Halosen esityksen pohjalta.

Tavoitteena on 120 henkilötyövuoden menosäästö.

Poliittiset ryhmät olivat etukäteen varautuneet yht-päätökseen. Päätös meni virkamiesjohdon esityksen mukaan.

Kaupunki ilmoitti työnantajana asiasta henkilöstöryhmille viime viikolla. Neuvottelut alkavat näillä näkymin loppuviikolla.

Henkilöstöneuvottelujen taustalla on kaupungin vaikea taloudellinen tilanne.

Kaupunki lähtee siitä, että menojen kaventamiseksi saadaan kokoon 9,2 miljoonan euron menosäästö. Tästä puolet on määrä koota henkilöstökuluista.

Koko säästösummasta ensi vuoteen kohdistetaan toimia 5,5 miljoonan euron edestä ja loput vuonna 2021.

”Ensin neuvotellaan ja katsotaan sitten tilanne”

Käsittely hallituksessa ei sujunut aivan yksimielisesti. Hallituksen jäsen Jarno Strengell (sd.) esitti, että kaupungin säästöt tulee tehdä ilman henkilöstön irtisanomisia.

Esitystä ei kannattanut kukaan, joten se raukesi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Arto Seppälän (sd.) mukaan yt-käsittely meni hallituksessa kuitenkin ilman suurempia vääntöjä.

— Kävimme keskustelun ja tarkistimme menettelyn ja toteutuksen. Tähän on ollut pakko mennä, sillä se on osa talouden vakautusta.

Seppälän mukaan luottamusjohto ei asettanut tavoitteita muita sen, mitä tähän asti on henkilöstömääristä ennakoitu.

Kaupunki lähtee siitä, että menojen kaventamiseksi saadaan kokoon 9,2 miljoonan euron menosäästö.

— Käydään neuvottelut ja katsotaan sitten tilanne kokonaisuutena. Esillä ovat olleet ne toimet, joita palvelusuunnitelmassa on linjattu. Toimia nopeutetaan vain.

Säästökohteista syntynyttä keskustelua, esimerkiksi kirjasto- ja lukioratkaisuja, on luottamusjohdossa ”kuunneltu ja ymmärretty”.

— Kyllä aidosti kuunnellaan ja otetaan huomioon sen, mitä pystytään. Taloustilanne on kuitenkin vakava. Kaikkea on tehtävä.

Tälle vuodelle syntymässä 20 miljoonaa alijäämää

Kaupunginhallituksen maanantain kokous oli talouspainotteinen.

Luottamusjohto käsitteli yt-päätöksen lisäksi kuluvan vuoden talousseurannan ja henkilöstöä koskevan tavoiteorganisaation laadinnan.

Mikkeli teki viime vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen ja sama suunta on luvassa tänäkin vuonna, sillä talousjohdon mukaan toimintatuottojen ja toimintamenojen välillä on selvä epäsuhde.

Ennusteen mukaan tämän vuoden tilinpäätöksen alijäämä on 20 miljoonaa euroa.

Tästä peräti 16,2 miljoonaa euroa johtuu sote-kuntayhtymä Essoten laskutuksen ylityksistä. Kaupunki oli varautunut tänä vuonna noin 183 miljoonan suuruisen laskutukseen.

Hallituksen kokouksessa talousjohtaja Heikki Siira kertasi kaupungin tilanteen.

Taseen alijäämät lähentelevät 30 miljoonaa euroa kuluvan vuoden lopussa, ja ensi vuoden talousarviota ei mahdollisesti saada laadittua ylijäämäiseksi.

Vesa Vuorela

Mikkelin taloussopeutusta jarruttaa se, että verotulokertymä ei näytä toteutuvan ennakoidusti. Tulot ovat kasvussa, mutta se ei riitä kattamaan menokasvua.
Mikkelin taloussopeutusta jarruttaa se, että verotulokertymä ei näytä toteutuvan ennakoidusti. Tulot ovat kasvussa, mutta se ei riitä kattamaan menokasvua.

Siiran mukaan alijäämätilanteen vuoksi kaupungin talouden keskeinen haaste on hoitaa alijäämät kriisikuntakriteerien uhan vuoksi.

Tilannetta vaikeuttaa se, että tulorahoitukseen ei ole näkyvissä helpotusta. Kuntien tulee talousjohdon mukaan edellyttää sote-yhtymä Essotelta ”merkittäviä talouden sopeutustoimenpiteitä”.

Kaupungin omia toimia ovat henkilöstön vähentäminen ja taseomaisuuden järjestely.

Tilinpäätöksen heikkenemisen takana on sote-menojen lisäksi se, että verotulokertymä ei vastaa odotuksia.

Verotulokertymän arviointia ovat haitanneet valtion puolella tehdyt verotekniset ratkaisut, muun muassa verokorttiuudistus. Tästä syystä ensi vuoden talousarvion kokoaminen on poikkeuksellisen takkuista.

Mikkelin verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna runsaat viisi prosenttia, mutta sekään ei riitä kattamaan menojen kasvua.

Talous tiukoilla, mutta investointiohjelma ennätyspainava

Talousjohdon mukaan lisäksi Mikkelin investoinnit ovat olleet viime vuosina tulorahoituksen tasoon nähden liian suuret, ja sama investointivauhti jatkuu.

Ensi vuodelle investointien nettotaso on yli 27 miljoonaa euroa.

Jos mukaan lasketaan kaupungin historian suurin yksittäinen hanke, uusi jätevedenpuhdistamo, investointien loppusumma on nettona yli 45 miljoonaa euroa.

Rakentaminen on tietänyt velkaantumista, joka investointiohjelman vuoksi jatkuu edelleen.

Kaupunki on valmistellut henkilöstön tavoiteorganisaatiota.

Henkilötyövuosia on määrä vähentää 120, mikä toisi kuuden miljoonan euron kustannusten laskun.

Kaupungin töistä lähtee eläkkeelle vuosittain noin 80 henkeä. Muu vähennys pyritään samaan aikaan muun muassa tehtävien uusilla järjestelyillä.

Yt-menettely tietää kuitenkin sitä, että luottamusjohto joutuu päättämään henkilöstön osa-aikaistamisesta, lomautuksista ja irtisanomisista. Lisäksi tarjotaan vapaaehtoisia virka- ja työvapaita.

Uusimmat uutiset