Muistatko halata mummoasi? — Lyhytaikainenkin kosketus voi parantaa ikäihmisen hyvinvointia

Muistatko halata mummoasi? — Lyhytaikainenkin kosketus voi parantaa ikäihmisen hyvinvointia

Kun pieni lapsi itkee tai on peloissaan, usein parasta ensilääkettä on syli tai paijaus. Myötätuntoinen kosketus antaa aivoille viestin: tässä on turvallista, nyt voi rauhoittua.

Sama lempeä keino tehoaa myös ikäihmisten hoidossa.

Tärkeintä on, että kosketus on vuorovaikutuksellista ja yhteyttä luovaa. — Taina Kinnunen

Mikkeliläisen palvelutalo Annakodin johtaja Tuula Tarhonen kertoo esimerkin elävästä elämästä.

— Eräs muistisairas asiakas alkaa usein yksin jäädessään itkeä ahdistuneesti tai rummuttaa pöytää hermostuneena. Kun häntä katsoo silmiin, ottaa hartioista kiinni ja halaa, hän rauhoittuu silminnähden. Rummutus loppuu ja itkusta tulee helpottunutta.

Ikääntyneiden kohdalla koskettamisen terveyttä edistävistä vaikutuksista on olemassa myös vahvaa tieteellistä näyttöä.

— Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että jopa hyvin lyhytaikainen, mutta harkittu ja läsnäoleva kosketus voi parantaa merkittävästi ikääntyneiden ihmisten kokemaa hyvinvointia ja terveyttä, sanoo kulttuuriantropologi, dosentti Taina Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Lemmikin silitys ei korvaa ihmiskontaktia

Jos vanhus ei saa tarpeeksi kosketusta arjessa, pitäisikö esimerkiksi omaisen ryhtyä halailemaan häntä enemmän? Tai auttaako, jos yksin asuvalle vanhukselle hankkii kissan?

Kinnusen mukaan lemmikin kosketus tai sen hellittely on parempi kuin ei kosketusta lainkaan. Se ei silti korvaa ihmiskontaktia.

Toisen ihmisen väkinäinen halailu tai sivelykään ei sovi kaikille.

— Tärkeää on myös, että tulee kosketetuksi muiden aistien välityksellä. Hyväksyvä silmiin katsominen, läsnäolo ja äänensävy ovat myös tapoja koskettaa.
Kinnusen mielestä ensimmäinen askel tämän edullisen hoitokeinon lisäämiseksi on, että koskettamisen merkityksestä ja terveysvaikutuksista puhutaan ja siihen kannustetaan enemmän.

Epämukava kosketus aiheuttaa stressiä

Kun koskettamisen terveysvaikutuksia on tutkittu, on havaittu, että vastaanottajan myönteiseksi tulkitsema kosketus aktivoi elimistössä oksitosiinin tuotantoa.

Oksitosiini on hormoni ja välittäjäaine, joka luo ihmiselle hyvänolon tunnetta ja on yhteydessä kehon moniin rauhoittumisjärjestelmiin. Epämukava tai ei-toivottu kosketus voi aiheuttaa elimistössä päinvastaisen reaktion, esimerkiksi nostaa stressihormonien tasoa.

Tutkimusolosuhteissa on kokeiltu eniten hierontahoitoja. Esimerkiksi laitoksissa oleville vanhuksille, jotka usein kärsivät yksinäisyydestä, on annettu hierontaa 10—15 minuutin ajan muutaman kerran viikossa.

Säännöllinen, lyhyt hieronta on helpottanut vanhusten laitostumiseen liittyviä oireita nopeasti. Esimerkiksi unettomuusongelmat ja rauhattomuus ovat vähentyneet ja ruokahalu on parantunut.

Vuorovaikutus on tärkeintä

Taina Kinnusen mukaan terapeuttisen kosketuksen ei tarvitse olla välttämättä hierontaa. Myös spontaanilla kosketuksella on hyviä vaikutuksia.

— Hoitaja voi toteuttaa hoitavaa kosketusta monella tapaa, oman intuitionsa mukaan. Arkipäiväisin kosketuksen muoto ovat pakolliset hoitotoimenpiteet, mutta niihin voidaan yhdistää helposti lohduttavaa ja rauhoittavaa kosketusta.

Jopa muutaman sekunnin kestävä hartian kosketus, käden silitys, taputus tai myötätuntoinen kiinni pitäminen voi riittää.

— Tärkeintä on, että kosketus on vuorovaikutuksellista ja yhteyttä luovaa.

Taina Kinnunen vetää parhaillaan Itä-Suomen yliopistossa hanketta, jossa tutkitaan kosketuksen käyttöä ja siihen liittyviä kokemuksia vanhustyössä. Tarkoituksena on tuottaa myös käytännön ohjeistusta siihen, kuinka kosketusta voisi käyttää hoitotyössä entistä tietoisemmin.

Niin naiset kuin miehet kaipaavat hellittelyä

Jos ei ole oppinut halailemaan tai jos kosketuksesta on negatiivisia kokemuksia, ei välttämättä edes tiedosta kaipaavansa kosketusta. Esimerkiksi ennen sotia syntyneillä suomalaisilla ei ole välttämättä mitään mielikuvia vanhempien antamasta hellyydestä — tai sitten kokemukset liittyvät kuritukseen.

Jos koskettaminen ei ole luontevaa, hoitajat ja vanhuksen omaiset voivat aloittaa pienistä eleistä, neuvoo palvelutalo Tuula Tarhonen.

— Pidä aistit auki ja katso, miten ihminen reagoi läheisyyteen. Sen kyllä vaistoaa. Voi esimerkiksi silmiin katsoen, rauhallisesti lähestyen laittaa käden olkapäälle tai kädelle. Voi ajatella, että koskettamisella välittää läsnäoloa, huolenpitoa ja välittämistä.

Taina Kinnunen sanoo, että miesten voi olla vaikeampi tiedostaa ja myös kertoa ääneen ei-seksuaalisen kosketuksen kaipuusta kuin naisten.

— Varsinkin vanhemmissa ikäluokissa naisten ja miesten ero on, että miehillä kosketus helposti seksuaalistetaan. Muunlainen kosketus on ollut vieras kommunikoinnin muoto.

Iäkkäät naiset ja miehet silti kaipaavat kosketusta yhtä lailla. Kinnusen tutkimuksissa useat miehet ovat kertoneet, että hellyydentarpeen osoittamista ja läsnäolevaa kosketusta voi myös oppia myöhäisemmässä iässä, kun seksuaalisen suorittamisen pakko on väistynyt.

Kosketuksen tarve on sekä naisilla että miehillä ihmislajiin sisäänrakennettu ominaisuus.

— Yksilötasolla ihminen voi tulla toimeen ja tuntea olonsa kotoisaksi ilman kosketusta. Hyvän kosketuksen puute jättää ihmisen kuitenkin tavallaan vajaaksi. Kosketus sitoo ihmiset yhteen ja auttaa tiedostamaan oman ruumiin rajat.

Näin kosketus hoitaa

Tutkimusten mukaan hyvä kosketus vapauttaa elimistöön oksitosiinihormonia. Oksitosiini on yhteydessä ihmisen parasympaattiseen hermostoon, joka vastaa kehon rauhoittumisjärjestelmistä. 

Erilaiset kosketuksen tavat voivat tuottaa terveysvaikutuksia. Kumppanin kosketuksen ohella myös ystävän tai hoitajan kosketus voi tuoda hyvää oloa. Yksinäinen voi paikata kosketuksen puutetta vaikkapa etsimällä harrastuksia, joissa kosketetaan, esimerkiksi teatteri-ilmaisua tai tanssia.

Kosketus on intuitiivinen taito. Kun sitä yhdistää esimerkiksi hoitotyöhön, hoitajan kannattaa lukea hoidettavan reaktiota ja myös omia reaktioitaan kosketukseen.

Jos ei tiedä, kuinka hoidettava kosketukseen reagoi, perussääntö on: Lähesty varovaisesti. Ota lempeästi kiinni hartiasta tai silitä kämmenselkää. Voi myös kysyä, saako halata.

Ikääntyneillä tuntoaisti herkistyy, joten kosketus tuntuu voimakkaammalta kuin nuoremmassa iässä. Lämmin kosketus tuo turvallisuutta, joten sen avulla voi poistaa ahdistusta ja levottomuutta ja rauhoittaa esimerkiksi aggressiivista vanhusta.