Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa, tiedetään — mutta tässä nippu uutta kahvitietoa!

Suomessa kulutettiin viime vuonna paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohti. Se on ilmeisesti enemmän kuin missään muualla maailmassa.

24. tammikuuta 1940 otetun kuvan alkuperäinen kuvateksti on: OTK:n ompelimon naisia kahvitunnilla. Seuraavana vuonna alettiin myydä kahvin korviketta ja 1942 siirryttiin kahvin vastikkeeseen, jossa ei ollut kahvia enää ollenkaan. SA-kuva
24. tammikuuta 1940 otetun kuvan alkuperäinen kuvateksti on: OTK:n ompelimon naisia kahvitunnilla. Seuraavana vuonna alettiin myydä kahvin korviketta ja 1942 siirryttiin kahvin vastikkeeseen, jossa ei ollut kahvia enää ollenkaan. SA-kuva

Suomessa kulutettiin viime vuonna paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohti. Se on ilmeisesti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Maailman keskikulutus on 1,3 kiloa henkeä kohden.
Kymmenestä kilosta kahvinporoja saa noin 1 400 kupillista kahvia. Päiväannokseksi tulee kohtuulliset neljä kupillista. Koska kaikki eivät kahvia juo, kahvi-ihmisten täytyy juoda enemmän kuin neljä kupillista.
Kahvinpapuja alettiin tuoda Suomeen 1700-luvun alussa suunnilleen samoihin aikoihin kuin perunoita. Näiden kahden tärkeän hyödykkeen oleellinen ero on se, että kahvi ei kasva Suomessa.

Suurin osa kahvista tuodaan papuina Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.
Viime vuonna Suomessa paahdettua kahvia myytiin Suomessa noin 46 miljoonaa kiloa. Lisäksi Suomessa myytiin 9,6 miljoonaa kiloa ulkomailla paahdettua kahvia.
Suomi on myös kahvin viejä. Viime vuonna Suomesta vietiin paahdettua kahvia 4,6 miljoonaa kiloa. Suomalaista kahvia ostetaan Baltian maissa ja Venäjällä.

Suomessa toimii kaksi suurta kahvinpaahtajaa, Paulig ja Meira. Paulig on suomalainen perheyritys, Meira on osa italialaista konsernia.
Pauligin tunnetuin kahvimerkki on Juhla Mokka. Sen markkinaosuus saattaa olla jopa 50 prosenttia.
Paulig kertoi kymmenen vuotta sitten, että sen kaikkien kahvimerkkien osuus Suomessa myydystä kahvista oli 63 prosenttia. Meira puolestaan kertoo, että sen kaikkien kahvien markkinaosuus on yhteensä 25 prosenttia. Meiran tunnetuin kahvi on Kulta Katriina.
Paulig paahtaa K-ryhmän Pirkka-kahvin ja Meira S-ryhmän Rainbow-kahvin.
Muiden tuottajien jaettavaksi jää noin 10 prosenttia kahvimarkkinoista.

Suomalaiset ostavat 70 prosenttia kulutetusta kahvista kaupoista. Loput 30 prosenttia myydään kahviloissa ja ruokaloissa. Merkittäviä kahvin myyjiä ovat esimerkiksi ABC:t, Amicat, McDonald’sit ja sotilaskodit.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 3 820 kahvila-ravintolaa ja 971 kahvilaa ja kahvibaaria. Ne työllistivät yhteensä noin 17 000 ihmistä. Tieto on vuodelta 2014.
Kahviriippuvaiset suomalaiset kokivat ankarimmat aikansa toisen maailmansodan aikana. Kahvin myyntiä alettiin säännöstellä jo kuukausi ennen Talvisodan alkua 1939. Kahvi loppui kokonaan 1943. Kahvia alettiin saada jälleen 1946, mutta säännöstely loppui vasta 1954.
Kahvia ei edelleenkään varmuusvarastoida.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo