Muistokirjoitus: Promoottori Jukka Holmstedt — Jurassic Rockin toinen perustaja Mikko Jokipii kirjoittaa ystävästään: "Jukka taisteli puolestani silloin, kun kukaan muu ei taistellut"

Promoottori Jukka Holmstedt järjesti satoja keikkoja ja osasi hommansa. ”Jukalla oli poikkeuksellinen taito nähdä lavalla akteja, joita me muut emme nähneet”, kirjoittaa hänen ystävänsä Mikko Jokipii.

Risto Hämäläinen

Kulttuurivaikuttaja, promoottori Jukka Holmstedt (1981—2019) kuoli sunnuntain vastaisena yönä. Poismeno kosketti laajasti musiikkipiirejä ja mikkeliläisiä.
Kulttuurivaikuttaja, promoottori Jukka Holmstedt (1981—2019) kuoli sunnuntain vastaisena yönä. Poismeno kosketti laajasti musiikkipiirejä ja mikkeliläisiä.

Rakas ystäväni Jukka Kimmo Tapani Holmstedt poistui keskuudestamme sunnuntain vastaisena yönä, 21. syyskuuta. Hän oli syntynyt Suolahdella 16.10.1981.

Kuka tahansa voi järjestää keikkoja tai tapahtumia. Voi heti julistautua promoottoriksi ja alkaa soitella keikkamyyjille. Toisaalta vain muutamilla meistä on lahja innostaa, temmata mukaansa.

Jukka esittäytyi minulle keikkajärjestäjänä ollessaan lähihoitajaksi valmistunut nuorimies Mikkelissä 2005. Minulle aukesi heti, että tässä herrassa on jotain poikkeuksellista. Jukka lupasi toimittaa Stam1nan ja Mokoman keikalle vuoden 2006 Scooprockiin.

Niin Jukka teki. Siitä asti olimme hyviä työkavereita ja ystäviä.

Saman vuoden lopulla Jukka alkoi puhua Mikkelissä järjestettävästi ulkofestarista. Olin skeptinen. Sparrasin vastahakoisesti, ja päädyimme kulttuuritoimelle Marita Kajanderin huoneeseen.

Jurassic Rockin nimi ja konsepti syntyi siinä huoneessa. Jopa minä innostuin. Dinosaurockin veteraanit antoivat meille luvan toimia. Visulahti lähti mukaan, kun tuottamassa oli "se kokenut Provinssi-tyyppi", eli minä, joka vain näyttelin sellaista.

Järjestimme festivaalin vähän sokkona, fiiliksellä. Kaikki oli kovin kotikutoista.

Minulle valkeni hiljakseen, että nyt tulee taloudellisesti turpaan. Ei erityisen rumasti, mutta tarpeeksi rumasti 25-vuotiaalle. Ensimmäisen Jurassicin jälkeen karkasin ulkomaille ja nostin pankista lainaa maksaakseni Jukalle 5 000 euroa palkkaa.

Ollessani poissa Jukka ei suostunut tekemään mitään ilman minua. Jukka ilmoitti uusille tuottajille, että Mikolle on löydettävä rooli. Jukka taisteli puolestani, kun kukaan muu ei taistellut. Vähiten minä itse.

Seuraavat vuodet olivat Jukan kulta-aikaa. Hän oli "Mr. Mikkeli", jonka valovoimaiseen seuraan kaikki halusivat. Oli suorastaan absurdia olla Jukan seurassa baarissa tai torilla, kun kaikki tulivat juttelemaan.

Jukka järjesti satoja keikkoja ja osasi hommansa. Jukalla oli poikkeuksellinen taito nähdä lavalla akteja, joita me muut emme nähneet, oli kyseessä sitten Tinie Tempah, Stone, Vesa-Matti Loiri tai Asan Punainen tiili -keikat. Tai hänen viimeisenä keikkanaan järjestetty Apocalyptica Seinäjoella, jossa lavalla kävi ties keitä.

Kun Jurassic alkoi hiipua, alkoi myös Jukan alamäki, joka heijastui kaikkeen tekemiseen sekä hyvinvointiin.

Jukalle tärkeimpiä olivat perhe ja ystävät. Viimeisillä metreillään Jukka ei kuitenkaan jaksanut enää pitää yllä rooliaan, vaan alkoi silminnähden murentua.

Lähimmäiset halusivat auttaa, mutta Jukka oli tehnyt päätöksensä.

Me Jukan läheisimmät haluaisimme, ettei Jukkaa muistettaisi viimeisten kuukausien ja vuosien vaikeuksista, vaan niistä asioista, jotka tekivät hänestä poikkeuksellisen.

Kuka tahansa Jukan seurassa ollut tunnistaa, mitä tällä tarkoitan.

Mikko Jokipii

Kirjoittaja on Jukka Holmstedtin ystävä, joka työskentelee tapahtumatuottajana Seinäjoella.

Jukan kaikille avoin muistotilaisuus vietetään Visulahdessa 3. lokakuuta kello 18—21. Tilaisuudessa saa puhua tai olla puhumatta, itkeä, nauraa tai laulaa.

Luetuimmat