"Tieinsinööri" näki ensimmäisen kerran valmiina vuosia sitten suunnittelemansa kohteen — Hirvensalmen Kissakosken kalatie toimii

Vesistökunnostuksen asiantuntijat ovat koolla Mikkelissä.

Mikko Kontti

Kalatiesuunnittelija Timo Pohjamo (toinen oikealta) kävi suunnittelemansa 150-metrisen kalatien mutkassa. Vesistökunnostusverkoston vuotuinen kokoontuminen järjestetään tänä vuonna Mikkelissä, ja maastoretkiä tehtiin lähiseudulle. 
Kalatiesuunnittelija Timo Pohjamo (toinen oikealta) kävi suunnittelemansa 150-metrisen kalatien mutkassa. Vesistökunnostusverkoston vuotuinen kokoontuminen järjestetään tänä vuonna Mikkelissä, ja maastoretkiä tehtiin lähiseudulle. 

Kalatiesuunnittelija Timo Pohjamo silmäili tyytyväisenä Kissakosken kalatietä, jota pitkin Puulan–Mäntyharjun -reitin kalat pääsevät ohittamaan Kissakosken voimalaitoksen Hirvensalmella.

— Ei näitä saada joka paikassa toimimaan yhtä hyvin, pohti Pohjamo.

Hänen yrityksensä kotipaikka on Haukiputaalla. Pohjamo näki tiistaina ensimmäisen kerran valmiina suunnittelemansa kalatien, joka Kissakoskelle rakennettiin vuonna 2012.

Kolmepäiväinen valtakunnallinen vesistökunnostuksen seminaari on tuonut Pohjamon ja pari sataa muuta vesienhoidon asiantuntijaa ja kunnostustoimijaa Mikkelin seudulle.

Seminaarissa vaihdetaan tietoja ja kokemuksia. Maastoretkillä ja kohteissa tutustutaan esimerkiksi paikallisiin suojelutoimiin, poistokalastukseen, Pitkäjärven hulevesien käsittelyjärjestelmään ja Mikkelin uuteen jätevedenpuhdistamoon.

Suuntana on yläjuoksu yöllä

Kalastusbiologi Teemu Hentinen Pohjois-Savon ely-keskuksesta johdatti yhden maastoretken Kissakoskelle ja Läsäkoskelle, joita pidetään merkittävänä virtavesikunnostuskohteena.

Alkaneena kesänä Jokitalkkarit-nimisessä hankkeessa kunnostetaan lisää puroja Mikkelin seudulla.

Hentinen kertasi kalatien toimivuuden tarkkailutuloksia kahden vuoden takaa.

Runsaan puolen vuoden jaksolla toteutetussa seurannassa kosken ja kameran ohitti yli 17 000 kalaa. Lähes kaikki nousivat ylöspäin ja yleensä yöllä. Lajeja oli 10, ja suurin osa kaloista oli salakoita ja särkiä, mutta myös uhanalaisia järvitaimenia havaittiin sekä siikoja.

Seuraavan kerran seuranta on tarkoitus toteuttaa vuonna 2021.

Voimalaitoksen omistaa Suur-Savon Sähkö. Se juoksuttaa ympäri vuoden kalatien tarvitseman vesimäärän ohi turbiinien. Määrä on noin 0,4–0,8 kuutiota sekunnissa.

Pohjamo selvittää vielä, mikä on onnistuneen kalatierakentamisen salaisuus.

— Pelkkä sopiva kaltevuus ei riitä, vaan tiellä pitää olla allas- ja kynnysrakenteita. Ne toimivat kalojen levähdyspaikkana ja lisäksi vaimentavat virtauksen nopeutta.

Kalateitä rakennetaan valjastettuihin koskiin usein betonialtaista. Pohjamo kertoo Kissakosken olleen ensimmäisiä luonnonmukaisia kalateitä. Se on pengerretty, kivetty ja murskeella pohjustettu voimalaitosuoman viereen.

Kissakosken kalatien pituus on 150 metriä, ja pudotuskorkeutta on yli viisi metriä.