Kaihulle saa rakentaa vaikka asuntoja, ja Ratinlammesta tulee yritysalue — Mikkelin päättäjät eri mieltä viheralueista ja rakentamisesta

Kiistellyllä Kaihun rannan alueella osayleiskaavaehdotus mahdollistaisi asuntorakentamisen. Ratinlampi tulossa kaavaan kaupalliseksi keskustatoimintojen alueeksi. Kaavamerkinnät jakoivat päättäjät äänestyksessä.

Vesa Vuorela

Kaavamerkintäkiistelyn kohteena oleva Kaihun ranta-alue sijaitsee Ristiinantien puolella Kattilanlahtea. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa rannan asuntorakentamisen.
Kaavamerkintäkiistelyn kohteena oleva Kaihun ranta-alue sijaitsee Ristiinantien puolella Kattilanlahtea. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa rannan asuntorakentamisen.


Kaihun rannan ja Ratinlammen kosteikkoalueen kaavamerkinnät menivät äänestykseen, kun Mikkelin kaupunginhallitus käsitteli maanantain kokouksessaan kantakaupungin osayleiskaavaa.
Äänestyksen jälkeen osayleiskaavaan merkitään Kaihu ”kehittyvä taajama”-merkinnäksi ja Ratinlampi keskustan kaupallisten toimintojen alueeksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että alueille voidaan rakentaa, esimerkiksi Kaihulle asuntoja ja Ratinlammelle yritystoiminnan tiloja.

Molempien alueiden kaavamerkintä on ollut keskustelun kohteena koko kaavavalmistelun ajan.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti aiemmin syksyllä äänestyksien jälkeen, että Kaihu ja Ratinlampi merkitään kaavaan ”kaupunkivihreä”-merkinnällä.
Tämä merkintä olisi rajoittanut rakentamista Kaihulla ja jättänyt Ratinlammen kosteikkosuoalueen ennalleen.
Maanantain hallituksen listalla oli kaupunginjohtaja Timo Halosen päätösesitys Kaihun ja Ratinlammen kaavamerkinnän muuttamisesta toisin kuin lautakunta päätti.

Hallituksessa sen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) esitti, että Kaihun rannassa Urpolanjoen alajuoksun tuntumassa oleva alue merkitään kaupunkivihreäksi.
Saman esityksen hän teki myös Lähemäen ja Tuppuralankadun rampin vieressä olevasta Ratinlammesta.
Äänestyksessä molemmat esitykset hävisivät 6—5.
Aholaisen esityksen kannalla olivat Minna Pöntinen (vihr.), Jarno Strengell (sd.), Soile Kuitunen (sd.) ja Liisa Ahonen (kd.).
Enemmistössä olivat Olli Miettinen (kok.), Jyrki Koivikko (kok.), Juha Vuori (kok.), Petri Pekonen (kesk.), Kirsi Olkkonen (kesk.) ja Pekka Pöyry (kesk.).

Hallitus äänesti myös rantarakentamisen mitoituksesta.
Pöyry esitti, että kantakaupungin osayleiskaava-alueella muilla kuin kyläalueiksi merkityillä ranta-alueilla mitoitusta nostetaan yhdellä rakennuspaikalla muunnettua rantakilometriä kohden.
Pöyryn esitys voitti äänestyksessä 6—5. Tässä äänestyksessä voimasuhteet ja äänet menivät samalla tavalla kuin Kaihun ja Ratinlammen äänestyksessä.

Muutoin hallitus hyväksyi osayleiskaavan ehdotuksen ja asetti sen nähtäville. Samalla ehdotus lähtee laajalle lausuntokierrokselle.
Mikkelin uusi kantakaupungin osayleiskaava linjaa kaupungin keskusta-alueen maankäyttöä vuoteen 2040 saakka.
Kaavaan on merkitty muun muassa asumisen ja yritystoiminnan alueet sekä viheralueet.


Saimaan rannat ovat tarkastelussa useassa kohdassa. Mikkeli sijoittaa asumista muun muassa satamalahdelle ja Kirkonvarkauden alueelle. Salosaari on tulevien vuosien reservialuetta.
Yritystoiminnan alueissa painottuu Viitostien läheisyys, ennen muuta Visulahdessa ja Tikkalassa.
Liikenteellisesti kantakaupunki on tulevina vuosina pitkälti nykyisen oloinen. Ydinkeskustaa aiotaan rauhoittaa autoilulta.
Uusi tiehanke on niin sanottu pohjoinen kehätie 13-tien ja 72-tien välissä. Tielle on varaus, mutta tarve ratkaistaan aikanaan.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet