Pertunmaan kunnanvaltuutettu Markku Pöyry kritisoi Essoten hallitukselle osoittamassaan aloitteessa: ”On täysin tarpeetonta antaa ulkomaisen perintäyhtiön rahastaa köyhiä eteläsavolaisia” — Essoten talousjohtaja Vesa Vestala vastaa

Essoten luottotappiot ovat nyt noin 70 000 euroa joka kuukausi. Essoten talousjohtajan Vesa Vestalan mukaan niistä on saatu perintätoimiston Intrum Justitian kautta takaisin noin 50 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruus vaihtelee Suomessa kunnittain, sillä asiakasmaksulaki ja -asetus määräävät vain asiakasmaksujen enimmäismäärän.

Mari Koukkula

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurimpia asiakasmaksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ihmiset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurimpia asiakasmaksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ihmiset.

Pertunmaan kunnanvaltuutettu, Essoten hallituksen varajäsen Markku Pöyry (ps.) on tehnyt sote-kuntayhtymän hallitukselle aloitteen, jossa hän vaatii hallitusta irtisanomaan perintäpalveluja tarjoavan yrityksen Intrum Justitian kanssa tehdyn sopimuksen.

— Miksi Essoten hallitus on sallinut ruotsalaisen pörssiyhtiön tunkeutua kuntayhtymän sopimuskumppaniksi, vaikka on olemassa kotimaisessa omistuksessa olevia perintäyhtiöitä, jotka maksavat varmuudella tuloistaan verot Suomeen? Pöyry kysyy aloitteessaan.

— Koska terveyskeskus- ja sairaanhoidonmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, on mielestäni täysin tarpeetonta antaa ulkomaisen perintäyhtiön rahastaa köyhiä eteläsavolaisia.

Pöyry pyytää aloitteessa hankkimaan selvityksen Intrum Justitian verosuunnittelusta ja siitä, millaisia mahdollisia veromenetyksiä Suomen valtiolle tai kunnille on tullut. Pöyry pyytää myös selvitystä siitä, ylittääkö Intrum Justitian kanssa tehty sopimus kilpailutusrajan ja onko kilpailutus jätetty tekemättä.

Essote on tehnyt Intrum Justitian kanssa viimeisimmän sopimuksena vuonna 2016.

Myös kansanedustaja Satu Taavitsainen (sdp.) kirjoitti keväällä Länsi-Savon puheenvuorossaan paheksuvansa sitä, että Essote on myynyt maksuvaikeuksissa olevien ihmisten laskut perintäyhtiölle.

— Tällainen saalistus on loputtava. Moni ulosottoon joutunut on maksanut velkansa moninkertaisesti korkoina ja perintäkuluina, Taavitsainen esitti.

Vesa Vestala: "Perintätoimiston palvelut ovat toimineet hyvin"

Essoten talousjohtaja Vesa Vestala vastaa Pöyryn aloitteeseen sote-kuntayhtymän hallituksen esityslistalla ja Länsi-Savon haastattelussa.

— Perintätoimiston palvelut ovat toimineet meidän näkökulmastamme hyvin. Nykyinen toimisto valikoitui aikanaan eri ohjelmistojen liittymäpintaratkaisujen kautta, Vestala perustelee.

Hän muistuttaa, että kaikilla perintätoimistoilla sama toimintamalli Suomen lainsäädännön mukaisesti. Vestala nostaa esille, että perintätoimiston voi kilpailuttaa milloin vain kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

— Perintätoimiston kanssa tehtävä yhteistyö ei sinänsä ylitä kilpailuttamisrajoja. Monikansallisuuden vuoksi ei voi sulkea jotain toimijaa pois kilpailutuksesta — suomalaisuutta ei voi laittaa kriteeriksi. Perintätoimiston kilpailuttaminen ja käyttö tulee perustella perintään ja siihen liittyvien palvelujen tehokkuudella ja hinnalla, Vestala kertoo.

— Lisäksi perintätoimiston kilpailuttaminen voi tuoda uuden kumppanin, jolloin liittymäpintojen ratkaisu on selkeä lisätyö.

Vestalan mukaan perintäpalvelu on Essotelle ”kustannusneutraali”.

— Perintäpalvelufirma elää niillä palkkioilla, jotka ne saavat asiakkailta viivästyskoroista ja muista, Vestala sanoo.

— Perintätoimi laskuttaa alvin osuuden perimispalkkioista (jälkiperintä) Essotelta. Tämän Essote saa alvin palautuksena takaisin. Lisäksi perintätoimisto laskuttaa ulosottopalkkion (26 euroa) vähennettynä 1,45 prosenttia (tilitysmaksu). Sen ulosotto taas tilittää meille kokonaisuudessaan, kun asiakas maksaa.

"Luottotappiomme on aika merkittävä"

Essoten luottotappiot ovat nyt noin 70 000 euroa joka kuukausi. Niistä on Vestalan mukaan saatu perintätoimiston kautta takaisin noin 50 prosenttia. Hän pitää luottotappioiden määrää ongelmallisena.

— Essotessa on vuodessa noin pari miljoonaa asiakastapahtumaa. Osa ihmisistä ei maksa laskuja määräaikaan mennessä tai ei maksa niitä ollenkaan, Vestala toteaa.

— Joukossa on paljon kuolinpesiä ja varattomia henkilöitä, joilta ei yleensä saa rahoja takaisin. Osalle väestöstä maksut voivat olla isohkoja. Raha on silti aina pois jostain toiminnastamme.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruus vaihtelee Suomessa kunnittain, sillä asiakasmaksulaki ja -asetus määräävät vain asiakasmaksujen enimmäismäärän. Kunta voi itse päättää, millaisia maksuja se perii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurimpia asiakasmaksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ihmiset.

Vestala toteaa, että Essotessa mennään asiakasmaksujen enimmäismäärän mukaan. Miksi?

— Kuntien tulot on arvioitu valtionosuuksissa asiakasmaksujen enimmäismäärän mukaan. Kun on korotettu kuntien mahdollisuutta asiakasmaksujen perimiseen, valtionosuuksia on vastaavasti vähennetty. Meidän on toimittava taloudellisissa reunaehdoissa, Vestala vastaa.

— Asiakasmaksuista saatava noin 30 miljoonaa on niin merkittävä tuloerä, että jos sitä pienennettäisiin, joutuisimme perimään kunnilta lisää osuuksia. Kunnat eivät kuitenkaan saisi vastaavasti enempää valtionosuuksia.

"Ei huojennuksia voi tehdä tasasuuruisissa asiakasmaksuissa, koska meillä ei ole laillisia oikeuksia selvittää asiakkaiden tosiasiallisia tuloja"

Asiakasmaksulain mukaan henkilö voidaan myös vapauttaa maksuista kokonaan tai hänen maksujaan voidaan alentaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kunnat ovat soveltaneet pykälää vaihtelevasti.

— Ei huojennuksia voi tehdä tasasuuruisissa asiakasmaksuissa, koska meillä ei ole laillisia oikeuksia selvittää asiakkaiden tosiasiallisia tuloja joka laskua varten.

Vestalan mukaan Essote on käyttänyt kymmenien asiakkaiden maksutilanteissa harkintaa. Essote on tehnyt harkinnan mukaan esimerkiksi räätälöityjä maksuohjelmia asiakkaille, joilla on ollut tilapäisiä taloudellisia ongelmia.

— Esimerkiksi mielenterveys- ja vanhustyössä tehdään harkintaa tapauskohtaisesti, jos meillä on tiedossa asiakkaan tosiasiallinen taloudellinen tilanne. Jos asiakas on toimittanut Essotelle kaikki tiedot taloudestaan ja käy ilmi, että henkilön tuloilla maksu osoittautuu kohtuuttomaksi, käytämme harkintaa pitkäaikaismaksuissa, Vestala kertoo.

— Pääsääntöisesti Essotella ei ole käytössään ihmisten tulotietoja, toisin kuin Kelalla on.

"Perintäasiat arvioidaan tarvittaessa maakuntauudistuksen myötä"

Sote-kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen esittää hallitukselle, että tässä vaiheessa Pöyryn aloite ei johda toimiin.

— Perintäasiat arvioidaan tarvittaessa maakuntauudistuksen myötä kokonaisuutena, Kortelainen esittää.

Sote- ja maakuntauudistuksessa on ollut tarkoitus uudistaa myös sote-palveluiden asiakasmaksulainsäädäntöä. Uudistuksen lähtökohtana on ollut muun muassa se, että asiakasmaksut olisivat mahdollisimman yhdenvertaisia ja kohtuullisia, eivätkä ne estäisi palvelujen käyttöä.

Vestala ei kuitenkaan usko, että mahdollisen tulevan sote-uudistuksen myötä asiakasmaksut laskisivat.

— Sote-uudistuksessa tulee valinnanvapautta ja uutta sisältöä palveluun, jolloin hintarakenne on osin erilainen. Sen varaan ei voi kuitenkaan laskea, että sote-uudistuksessa asiakasmaksut laskisivat mitenkään.