Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm rakastui mikkeliläiseen Hattu-Baariin: "Helsingistä ei löydä tähän hintaan minkäänlaista"

Varustelekan perustanut Valtteri Lindholm nostaisi Sirkku Puustisen, 79, Hattu-Baarin uuteen nousuun nettikaupan avulla. Hän näkee Hattu-Baarin tarinan kantavan.

Vesa Vuorela

Verkkokauppa Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm uskoo, että jokainen helsinkiläinen hipsteri ostaisi hattunsa Hattu-Baarista, jos tietäisi sen olemassaolosta. Sirkku Puustinen ei oikein edes tiedä, mitä hipsteri tarkoittaa.
Verkkokauppa Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm uskoo, että jokainen helsinkiläinen hipsteri ostaisi hattunsa Hattu-Baarista, jos tietäisi sen olemassaolosta. Sirkku Puustinen ei oikein edes tiedä, mitä hipsteri tarkoittaa.

Varusteleka-verkkokaupan perustaja Valtteri Lindholm, 35, kertoi tällä viikolla verkkokauppansa suuren suosion salaisuuksista mikkeliläisyrittäjille. Matkallaan hän sattui eksymään Sirkku Puustisen Hattu-Baariin.

— Siellä oli tosi hienoja hattuja. Kun löysin minun hattuni, katsoin valmistajan merkkiä. Ihmettelin, mitä se tarkoittaa. Kun sain kuulla, että hattu oli liikkeessä tehty, olin silleen, että vau! Miksi hattu oli piilotettu laatikkoon!

Juuri sellaisesta hatusta Lindholm oli haaveillut. Hän laittoi junankuljettajahattunsa päähän ja otti itsestään kuvan kadulla. Lindholm julkaisi sen julkisella Facebook-sivullaan.

— Minulla on oma vahva tyylini, mutta vanhoja klassisia asuja on vaikea löytää. Norjalaisesta ketjuliikkeestä Helsingin keskustasta saa vähän samannäköisiä, mutta ne on tehty Kiinassa polyesterista. Olen etsinyt hattuja ulkomailta, kun en tiennyt niitä edes enää valmistettavan Suomessa.

Lindholm uskoo, että Hattu-Baari myy hattujaan tappiolla.

— Helsingistä ei löydä tähän hintaan minkäänlaista uutta hattua!

"Ei enää pysty innolla jatkamaan"

Aprillipäivänä 80 vuotta täyttävä Sirkku Puustinen on yllättynyt saamastaan huomiosta. Puustinen kuuli Lindholmin vierailusta kauppa-apulaiseltaan.

— Hän soitti ja kertoi, että erikoinen tyyppi kävi kaupassa ja että häntä ihan pelotti. Oli niin outoa, että miljonääri oli siellä, Puustinen sanoo nauraen.

Eräs asiakas näytti Puustiselle Lindholmin kuvan Facebookista. Länsi-Savo kävi torstaina hänen kanssaan läpi Facebook-kirjoitusta.

Puustisen mukaan Lindholmin ostaman hatun teki aikoinaan eräs rouva, joka oli hänen liikkeessään töissä. Lindholm ei julkaisussaan kehdannut kertoa hattunsa hintaa, mutta Puustinen sen paljastaa.

— Hinta oli ensin 39 euroa, mutta alennettiin 35 euroon, kun hattu oli monta vuotta sitten tehty. Naapuri sanoi heti, että meidän pitäisi nostaa hintojamme. Mutta eihän se auta Mikkelissä.

— Kun kauppa on ollut tässä jo yli 50 vuotta, tavaraa on paljon. Pitäisihän nykyään ommellusta hatusta saada enemmän.

1960-luvulla elettiin hattukauppojen kulta-aikaa. 25-vuotiaana hattukaupan perustanut toteaa, että Mikkelissä ei ole enää osaavaa työvoimaa tarjolla.

Puustinen aikoo myydä firmansa. Hän sanoo mahdollisen ostajan jo löytyneen, mutta korostaa neuvottelujen olevan vielä vaiheessa.

— Mennään päivä kerrallaan, mutta ei meikäläinen enää pysty innolla jatkamaan.

Lapsia vai hattuverkkokauppa?

Miten Lindholm neuvoisi Puustista eteenpäin?

— Jos minulla olisi jo hattuverkkokauppa, voisin ostaa Sirkun liiketoiminnan sen kivijalaksi. Jos Sirkku ei löydä jatkajaa ja jaksaa vielä jatkaa muutaman vuoden, voisin palata asiaan, Lindholm sanoo.

— Olen puoli vuotta harkinnut, pitäisikö tehdä lisää lapsia vai perustaa hattuverkkokauppa. En ole vielä päättänyt. Tässä on sama ilmiö kuin silloin, kun perustin Varustelekan. Hyviä miesten hattuja ei tällä hetkellä saa järkevästi mistään nettikaupasta.

Lindholm uskoo, että Hattu-Baarin tarina myy.

— Pitäisi löytyä paikallinen nuori ihminen, joka rakentaisi Hattu-Baarille verkkoedustuksen. Toinen tekisi hattuja, toinen markkinoisi verkkokauppaa, Lindholm ehdottaa.

— Sirkun firmalla olisi mahdollisuudet kansainväliseen menetykseen. Suomalaisella käsityöllä on kysyntää, ja hatut mahtuvat kirjekuoreen.

Aikoinaan tavaratalot valtasivat hattuliikkeiden markkinat. Lindholm nostaa esille, että nyt vuorostaan tavaratalot tekevät kuolemaa. Hänen mukaansa pienen yrityksen kannattaa lähteä tekemään kauppaa niin kuin verkkokaupat.

— Kun jokaisesta asiasta pidetään tarkasti kirjaa ja jokainen tuote on digitaalisessa rekisterissä, toiminta on hallittavissa ja mitattavissa.

Yksinkertaisten verkkokauppa-alustojen hinta on noin 20–30 euroa kuussa.

Ohjelmiston valinnan jälkeen seuraava askel olisi käydä Hattu-Baarin valikoima läpi.

— Firmaa on pyöritetty taitavalla perstuntumalla. Mutta jos halutaan myydä verkossa, pitää miettiä järkevä ja selkeä tuotevalikoima hintoineen. Myös mittatilaushattuja on voitava hankkia helposti netissä.

"Arvo suurempi muualla"

Mikkelin kaupungin kehitysyhtiön Miksein Jukka Kumpusalo on tänä vuonna aloittanut yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa Verkkokaupalla kasvua -valmennuksen.

Kehitysyhtiö maksaa kouluttaville kauppiaille palkkioksi 800–1500 euroa per keikka.

— Jokaisen kouluttamassa olleen verkkokauppiaan liiketoiminta on jo miljoonaluokassa. Kouluttajamme ovat kiireisiä, joten osittain he auttavat meitä rakkaudesta lajiin, Kumpusalo sanoo.

Hänen mukaansa jo verkossa olevien mikkeliläisyritysten tuotteista noin 95 prosenttia menee kaupaksi muualle kuin Mikkeliin.

— Mikkeliläiset kivijalkakaupat eivät näytä tietävän, että heidän tavaraansa ei saa muualta. Niiden arvo on suurempi muualla, Lindholm huomauttaa.

Kumpusalo ei valjastaisi kehitysyhtiötä hattujen myyjäksi, mutta lupaa apua.

— Toinen tapa voisi olla jälleenmyyjien hakeminen. Hattu-Baari voisi esimerkiksi tarjota tuotteitaan myytäviksi muiden alueen toimijoiden verkkokaupoissa.

Lindholm vaatii valtiolta työvälineitä


14 vuotta Varustelekaa pyörittänyt Lindholm nostaa esille, että Suomessa on olemassa jo joitain hattuverkkokauppoja.

— Ne ovat jääneet aika lailla 1990-luvulle tai niitä ei markkinoida ollenkaan. Joko ostan ne kaikki tai sitten perustan uuden, Lindholm suunnittelee.

Aikanaan Lindholm etsi pitkään ohjelmaa, jolla pyörittää nettikauppaansa.

— Menimme noin neljä ensimmäistä vuotta huonoilla työkaluilla. Ideaalitilanteessa ohjelmistoon kuuluu kaikki, mitä vaaditaan verkkokaupan pyörittämiseen.

Lindholm ehdottaa, että hallitus tukisi yrityksiä tarjoamalla niille ilmaiseksi työvälineet nettikauppaan.

— Tai voisi kuntien kehitysyhtiötkin maksaa ne. Näin saisi aikaan jotain ihan mieletöntä – sen sijaan, että palkitaan voittoa tekeviä yrityksiä antamalla heille vielä enemmän rahaa.

Kumpusalo ei ole Lindholmin kanssa samaa mieltä, koska hänen mielestään liiketoiminnasta aiheutuvien kulujen kattaminen kuuluu yrityksille itselleen.

— Autamme yrityksiä parhaiten työvälineiden valinnassa ja kouluttamalla taitoja, joilla verkossa myydään.

Kohteeksi Helsingin Punavuori?

Miten Hattu-Baarin verkkokaupan näkyvyydestä huolehdittaisiin?

— Sirkulle ostettaisiin kohdistettua mainontaa Facebookista. Voidaan ottaa kohderyhmäksi kaikki Helsingin Punavuoressa asuvat 25–45-vuotiaat ihmiset, jotka toimivat digitaali- ja markkinointialalla. 100–200 eurolla jokainen punavuorelainen hipsteri on ainakin kerran nähnyt Hattu-Baarin mainoksen, Lindholm kaavailee.

Entä mitä ajattelee Puustinen hipstereille myymisestä?

— En osaa sanoa. Mukavaa kai, mutta en edes oikein tiedä, mitä hipsterit ovat. En ole pitkään aikaan käynyt Helsingissä, Puustinen vastaa naurahtaen.

Hän suhtautuu hattukauppojen tulevaisuuteen skeptisesti. Puustinen ei usko itse tarttuvansa ideaan verkkokaupan perustamisesta. Hänellä on tietokone, muttei juuri taitoa käyttää sitä.

— Pitää harkita asioita ja puhua nuoremmille ihmisille. Katsotaan, löytyykö ketään.

Vesa Vuorela

— Kun talvet ovat leutoja, miehetkin kävelevät usein paljain päin, sanoo elämänuransa hattukauppiaana tehnyt Sirkku Puustinen, 79,
— Kun talvet ovat leutoja, miehetkin kävelevät usein paljain päin, sanoo elämänuransa hattukauppiaana tehnyt Sirkku Puustinen, 79,