Älä huolestu tilapäisestä unettomuudesta, neuvoo unitutkija — ”Ihmisen pitäisi onnitella itseään, jos hän nukkuu huonosti, kun on tapahtunut jotakin surullista tai iloista”

Unitutkija Markku Partisella on huojentava viesti kaikille heille, jotka silloin tällöin odottavat turhaan unen tuloa.

Anna Egutkina

Työstressi tai töihin paluu saattavat valvottaa lomalaistakin.

Unitutkija Markku Partisella on huojentava viesti kaikille heille, jotka silloin tällöin odottavat turhaan unen tuloa.
— Tilapäinen, ajoittainen unettomuus kuuluu osana terveeseen elämään. Jos ei ikinä kärsi unettomuudesta ja nukkuu aina hyvin, vaikka mitä tapahtuisi, on periaatteessa tunnekylmä, ja se ei ole hyvä, sanoo unilääketieteen erikoislääkäri, professori Partinen.
Partisen mukaan ihmisen pitäisikin onnitella itseään, jos hän nukkuu huonosti sen jälkeen, kun jotakin iloista tai surullista on tapahtunut.

Jos avioerotilanne, työpaikan yt-neuvottelut tai muu kriisi valvottaa, ihminen herkästi huolestuu siitä, että nukkuu huonosti. Huolestuminen puolestaan huonontaa unta entisestään, eivätkä asiaa yleensä auta myöskään yritykset mennä aikaisemmin nukkumaan.
Partisen mukaan kannattaakin ennemmin ajatella, että esimerkiksi aviokriisin sattuessa kuuluu asiaan nukkua huonosti, ja että siitä kyllä selviää.
— Öisen valvomisajan voi käyttää hyväkseen vaikkapa sillä tavalla, että kirjoittaa paperille niitä asioita, joiden vuoksi ero tuli, ja mitä voi itse tehdä. Kirjoittaa ja prosessoi asiaa, ja sillä tavalla pääsee siitä ohi.

Markku Partinen sekä unihoitaja Anne Huuhtoniemi Helsingin Uniklinikalta luennoivat Mikkelissä keskiviikkona pidettävässä yleisötilaisuudessa unesta ja sen merkityksestä sekä unen lääkkeettömästä hoidosta.
Partisen mukaan unella on kaksi tärkeää tehtävää.
— Kun ihminen nukkuu kunnollista, hyvälaatuista palauttavaa unta, aivoissa muodostuu uutta energiaa. Ikään kuin käydään huoltoasemalla tankkaamassa uutta polttoainetta aivoihin. Toinen unen päätehtävä on poistaa valveen aikana kerääntyneet kuona-aineet aivoista. Eli kun tankataan, samalla siivotaan auto ja otetaan roskat ja muut töhnät pois, Partinen havainnollistaa.
Jos ihminen ei syystä tai toisesta nuku hyvin, aivoihin kertyy kuona-aineita, eivätkä ne toimi kunnolla.
Unilääkkeet eivät valitettavasti ratkaise ongelmaa, sillä vaikka ihminen nukkuisi niiden ansiosta enemmän, unen laatu ei ole yhtä hyvää kuin ilman lääkkeitä.

Partinen kertoo luennollaan, miten unta voi parantaa ravitsemuksella, eli miten pitäisi syödä päivällä ja illalla.
— Päivällä kevyitä aterioita, vältetään nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja. Illalla taas joku kevyt iltapala, Partinen neuvoo.
Liikunnalla on myös oma roolinsa.
— Eli käytännössä mitä enemmän, sen parempi.

Uniluennon järjestää Etelä-Savon Vesote-hanke, jonka teemat ovat uni, ravinto ja liikunta. Vesote-hankkeen yhteydessä on myös aloitettu oma kymmenen hengen uniryhmä, jossa unettomuutta pyritään vähentämään muun muassa luonnossa liikkumisen avulla.


Uniluento Mikkelin keskussairaalan auditoriossa keskiviikkona 13. syyskuuta kello 17.30.

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo