Mikkeli nostaa kuntaveron 22 prosenttiin — Kaupunginjohtaja Timo Halonen perää taloussopeutuksen keskellä kehittämisrahoitusta, mutta ”persaukisen on hankala tehdä elinvoimainvestointeja”

Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti tuntuvasta veronkorotuksesta maanantaina. Myös kiinteistöverot nousevat. Kaupungin talous ui niin syvällä, että veronkorotuksen lisäksi myös kaikkia suunniteltuja säästötoimia tarvitaan.

Jaakko Avikainen

Ennen verokeskustelua Mikkelin luottamusjohto ravitsi itseään kalakeitolla. Etualalla Jukka Pöyry, Oskari Valtola ja Armi Salo-Oksa kertasivat taloustilannetta henkilöstöjohtaja Maria Närhisen kanssa.
Ennen verokeskustelua Mikkelin luottamusjohto ravitsi itseään kalakeitolla. Etualalla Jukka Pöyry, Oskari Valtola ja Armi Salo-Oksa kertasivat taloustilannetta henkilöstöjohtaja Maria Närhisen kanssa.

Mikkelin kunnallinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 22,00.

Kaupunginvaltuusto päätti veropaketista myöhään maanantai-iltaan venyneessä kokouksessaan. Valtuuston päätöksen mukaan kuluvan vuoden kuntaveroprosentti 20,50 nousee 1,5 prosenttiyksiköllä.

Samalla nousevat ensi vuonna myös kiinteistöverot.

Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 1,37 (nykyinen 1,25), vakituisen asuinrakennuksen 0,62 (0,58), muun asuinrakennuksen, esimerkiksi vapaa-ajan asunnon 1,50 (1,15) ja voimalaitosten 3,10 (2,75).

Myös rakentamattoman rakennuspaikan vero nousee. Uusi prosentti on 4,00 (3,30). Yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti säilyy edelleen nollassa.

Valtuusto kävi veroista pitkän keskustelun, jota edelsi kuluvan vuoden talouden katsaus ja ensi vuoden talousarvion ennakointi.

Veroratkaisu ei ollut yksimielinen, vaan asiasta piti äänestää kaikkiaan neljästi.

Äänestykset avasi keskustan Heikki Nykänen, joka esitti kuntaveron nostoksi yhtä prosenttiyksikköä.

Nykänen perusteli virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen esitystä pienempää korotusta muun muassa sillä, että suunniteltu iso korotus aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä syömällä esimerkiksi ostovoimaa.

Kiinteistöveroista rutiiniäänestys

Perussuomalaiset esitti vielä pienempää korotusta.

Raimo Heinänen tarjosi 0,75 prosenttiyksikön korotusta. Perustelu oli suurin piirtein sama, eli kaupunkilaisen ostovoiman heikkeneminen.

Nykäsen esitys voitti Heinäsen esityksen 32–3. Heinänen sai taakseen oman ryhmänsä lisäksi vain yhden kokoomuslaisen. Kaikkiaan 16 valtuutettua äänesti tyhjää.

Lopullisessa äänestyksessä kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtaja Timo Halosen näkemys verosta, 22 prosenttia, voitti äänin 42–9.

Kaksi muuta äänestystä koskivat kiinteistöveroja.

Keskustan ristiinalainen mökkimatkailuyrittäjä Jaakko Väänänen esitti yleisen kiinteistöveron pitämistä ennallaan ja vapaa-ajan asunnon kiinteistöveroksi 1,25, siis hallituksen esitystä pienempää verotasoa.

Väänäsen kummatkin esitykset hävisivät äänestyksessä selvin numeroin.

”Raskain mielin ja pitkin hampain”

Äänestyksiin johtaneet esitykset olivat yksittäisiä näkemyksiä, sillä perussuomalaisia lukuunottamatta kaikki ryhmät olivat kaupunginhallituksen esityksen takana.

Hannu Tullisen (sd.) mukaan SDP:n hyväksyy korotuksen. Hän kuitenkin edellytti taloudenpidon hoituvan niin, että veroa on joskus mahdollista laskeakin.

Keskustan ryhmäjohtaja Pekka Pöyry sanoi puolueensa hyväksyvän veronkorotuksen ”raskain mielin”.

Pöyry laski, että veronkorotus ei yksin edes riitä tasapainottamaan taloutta. Hänen mukaansa sovitut säästöt on ”saatava lähes sellaisenaan läpi” ja myös yt-neuvotteluista on saatava hyödyt irti.

Jaakko Avikainen

Luottamusjohto hyväksyi kaupunginjohtaja Timo Halosen verolinjat. Samalla kannalla oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä.
Luottamusjohto hyväksyi kaupunginjohtaja Timo Halosen verolinjat. Samalla kannalla oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Armi Salo-Oksa sanoi kokoomuksen ”kannattavan korotusta pitkin hampain”. Salo-Oksan mukaan korotus rokottaa ostovoimaa, mikä näkyy yritysten tuloksessa.

Puolentoista prosenttiyksikön korotus kävi sellaisenaan kristillisdemokraateille ja myös vihreille.

Vihreiden Heli Kauppinen totesi, että vihreät on ollut koko vaalikauden veronnoston kannalla

— Nyt edessä on esitys, jota suurempaa ei edes vihreät esitä, sanoi Kauppinen.

Juuri ja juuri nollatasolle päästään

Valtuusto kävi läpi maanantaina myös kuluvan vuoden talousseurannan.

Ennakkotietojen mukaan Mikkeli tekee tänä vuonna noin 20 miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen.

Alijäämän taustalla on nopeasti heikentynyt talous ja ennen muuta sote-yhtymä Essoten laskutus.

Kaupunki laskee, että Essoten osuus kuluvan vuoden alijäämästä on runsaat 16 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden alijäämätilinpäätös on jo toinen peräkkäin, sillä viime vuonna tilinpäätös päätyi 13 miljoonan euron alijäämään.

Halonen ja talousjohtaja Heikki Siira pohjustivat sekä talouskeskustelua että veronnostoa varsin synkin tunnusluvuin.

Halonen laski, että veronnostolla, sote-yhtymä Essoten taloussopeutuksella ja yt-neuvottelujen tuloksella voidaan päästä nollatulokseen.

Halosen mukaan Mikkelillä ei ole yhtään varaa mihinkään ylimääräiseen.

Hän varoitteli, että jos luottamusjohto budjettikäsittelyssä myöhemmin joulukuussa karsii säästö- ja leikkaussuunnitelmaa, säästöt pannaan toimeksi joka tapauksessa seuraavana vuotena.

Lisää rahaa saatava jostakin

Olennaista Halosen mukaan on se, mistä ”saadaan koneeseen lisää rahaa”.

Hänen mukaansa olisi tärkeää pystyä elinvoimainvestointeihin, mutta ei sekään helppoa ole:

— Persaukisen on hankala tehdä elinvoimainvestointeja, sanoi Halonen.

Mikkelin verotulot ovat laskussa.

Verotulojen toteutumaennuste on runsaat 203 miljoonaa euroa, kun kaupunki ennakoi lähes 212 miljoonan euron kertymää.

Valtionosuuksien ennakoidaan ylittävän talousarvion runsaalla kolmella miljoonalla eurolla.

Kunnat saavat tänä vuonna aikaistettuja valtionosuuksia yhteensä 237 miljoonaa euroa. Tämä lisää kuluvan vuonna Mikkelin tilityksiä 2,3 miljoonaa euroa.

Menopuolella henkilöstömenot ylittävät talousarvion kahdella miljoonalla eurolla.

Talousseurannan mukaan kaupungin lainamäärä ylittää talousarvion 12 miljoonalla eurolla. Velka nousee kuluvan vuoden lopussa noin 270 miljoonaan euroon.

Uusimmat uutiset