Mikkeliläinen eläinlääkäri Silja Säkki nauttii, kun pystyy parantamaan lemmikin elämänlaatua — "Moni omistaja ei uskalla koskea lemmikkiinsä eikä aina oikein tiedä, miten sitä pitäisi käsitellä"

Lemmikkien inhimillistäminen huolestuttaa alan ammattilaista. Tekijät-sarjassa jututamme Mikkelissä ihmisiä työnsä äärellä.

Taru Hokkanen

Eläinlääkärien päivät täyttyvät useimmiten perustyöstä. Silja Säkki (vas.) ottaa verinäytettä Nelli-kissalta. Avustamassa eläintenhoitaja Sohvi Anttila.
Eläinlääkärien päivät täyttyvät useimmiten perustyöstä. Silja Säkki (vas.) ottaa verinäytettä Nelli-kissalta. Avustamassa eläintenhoitaja Sohvi Anttila.

Eläinlääkäri Silja Säkki Pitkäjärven Eläinklinikalta Mikkelistä, mikä eläinlääkärin työssä on parasta?

— Ne hetket, kun oikeasti pystyy kohentamaan eläimen vointia ja terveydellistä tilaa. Siinä ollaan ihan perustyön äärellä.

— Iso osa tätä työtä on myös erilaisten ohjeiden ja neuvojen antaminen. Siihen sisältyy kaikenlaista perushoidosta eli turkin hoitamisesta ja kynsien leikkaamisesta varsinaisiin sairauden hoidon ohjeisiin kuten pistämiset tai haavahoidot.

Millaisia hommia työpäivään sisältyy?

— Rokotuksia, hammaskiven poistoja, kutinoiden syiden selvittelyä, perusleikkauksia kuten sterilisaatiot ja kastraatiot sekä pattien poistot. Lisäksi on röntgenkuvauksia, verinäytteiden ottoa, ontumatutkimuksia ja muuta vastaavaa.

— Huomattavasti vähemmän dramaattista tämä on kuin television eläinlääkärisarjoissa.

Mikä sinut sai hakeutumaan eläinlääkärin opintoihin?

— Eläimet ovat aina kiinnostaneet. Tällä hetkellä itselläni on 14-vuotias eläkeläislapinkoira sekä kaksi kania.

”Liika inhimillistäminen ei ole eläimille hyväksi. — Eläinlääkäri Silja Säkki

Kuinka pitkään olet työskennellyt alalla?

— Valmistuin vuonna 1996 eläinlääketieteen lisensiaatiksi. Jo sitä ennen olin töissä opiskeluaikoina.

Mitä lemmikin omistajan pitäisi ymmärtää ennen lemmikin hankkimista?

— Se, että jos lemmikin omistaa, ei silloin voi olla kauheasti muita harrastuksia. Koiran tai kissan kanssa on vietettävä riittävästi aikaa ja niiden perustarpeista on pystyttävä huolehtimaan. Tai sitten on oltava hoitopaikka tarvittaessa.

— Minuun otti kerran yhteyttä henkilö, joka harkitsi koiran hankkimista. Kyseessä oli jo aikuinen koira. Hän kysyi, että pitääkö se käyttää joka päivä ulkona. Silloin piti jo sanoa aika painokkaasti, että kyllä vain, koira ei käy sisävessassa.

— Toinen tärkeä juttu on se, että eläin on eläin. Eläimelle kuuluu riittävä liikunta, lajinmukainen ruoka, seura jos se sitä kaipaa ja lepo. Liika inhimillistäminen ei ole eläimille hyväksi.

— Eläinlääkärin paikalta näkee hyvin sen, että suhtautumisessa lemmikkieläimiin on tapahtunut muutosta. Moni omistaja ei uskalla koskea lemmikkiinsä eikä aina oikein tiedä, miten sitä pitäisi käsitellä.

— Ihminen päättää nukkuuko koira sängyssä vai ei. Ja kyllä koiraakin pitäisi ainakin omistajan pystyä koskemaan ja katsomaan vaikka sen suuhunkin.

Tekijät-sarjassa jututamme Mikkelissä ihmisiä työnsä äärellä. Tämä juttu on ilmestynyt Keskiviikko-liitteessä 28.8.