Tietämätön syyllistyy salakatseluun valvontakamerallaan - "Kannattaa ottaa selvää"

Kameravalvonta herättää kysymyksiä erityisesti kerrostaloyhtiöissä. Kameraa hankkivan kannattaa tutustua tarkoin voimassa olevaan lainsäädäntöön.

Taru Hokkanen

Laukkuvarkauteen pyritään saamaan selkoa muun muassa valvontakameroiden avulla.
Laukkuvarkauteen pyritään saamaan selkoa muun muassa valvontakameroiden avulla.

Kerrostalonaapuri virittää videokameran kuvaamaan taloyhtiön pihaa. Kuka videoita katselee ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään? Omakotitalon naapurin pihalle ilmestyy valvontakamera. Uskaltaako omalla pihalla enää ottaa aurinkoa uikkareissa ilman pelkoa päätyä videolle? Muun muassa tälläisiä kysymyksiä sataa poliisille ja muille tahoille kameravalvonnan yleistyessä Viime aikoina kameroita on ilmestynyt julkisten tilojen lisäksi myös omakotitaloihin ja vapaa-ajan asuntoihin. Kerrostaloihin niitä asennetaan muun muassa pyörävarastoihin ja roskakatoksiin. Etelä-Savon poliisi on joutunut ratkomaan enenevässä määrin naapurien välisiä kamerariitoja. Poliisi on selvittänyt muun muassa kahden mökkinaapurin välistä sanaharkkaa toisen tontilla surraavasta valvontakamerasta. Kränää naapureiden välille toi erityisesti se, oliko kamera suunnattu toisen tontille ja mitä siihen tallennetaan. – Asia ratkesi, kun olimme yhteydessä molempiin osapuoliin. Tapausten ratkomisten lisäksi saamme kyselyitä siitä, mitä pitää ottaa huomioon kameraa asennettaessa, kertoo ylikomisario

Petri Isokuortti

Etelä-Savon poliisiasemalta. Aina asiat eivät kuitenkaan ratkea pelkällä yhteydenotolla. Kameran asentaja voi syyllistyä pahimmassa tapauksessa salakatseluun. Näin käy, jos kamera suuntaa toisen tontille esimerkiksi rivitalossa, mökillä tai omakotitalossa. Kiinteistöliiton lakipalveluyksikön päällikkö Virpi Hienonen kertoo, että salakatseluun voi syyllistyä myös kerrostalon rappukäytävään kuvatessaan.–  Rappukäytäväkameran asentamiseen pitää olla jokaisen rapussa asuvan lupa. Se on periaatteessa kotirauhan suojaama paikka, Hienonen selvittää. Kerrostaloyhtiön pihalle, katoksiin tai yleisiin säilytystiloihin asennettavaan kameraan riittää sen sijaan yhtiökokouksen enemmistöpäätös, Heinonen sanoo.Yksittäinen asukas ei voi kuitenkaan ruveta filmaamaan muita talon asukkaita, ilman yhtiökokouksen päätöstä. Kameran läsnäolosta pitää lisäksi ilmoittaa näkyvästi kiinteistössä liikkuville, esimerkiksi tarralapuin. Lisää mutkia asiaan tuo kuitenkin se, jos ja kun kamera on tallentava. Tietosuojavaltuutetun mukaan silloin kyse on henkilötietojen automaattisesta käsittelystä. Tällöin kamerasta vastaava on samalla rekisterinpitäjä. Tietosuojavaltuutetun ohjeiden mukaan tallenteet pitää hävittää heti, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi. Kamerasta saatuja videoita ja kuvia ei saa myöskään esitellä ulkopuolisille. – Missään ei ole tarkkaa normia siitä, milloin tallenteet pitää tuhota. Tärkeintä on, että niitä käytetään vastuullisesti esimerkiksi häiriötilanteiden ehkäisyyn, eikä niillä seurata vaikkapa toisten asukkaiden liikkeitä, Virpi Hienonen toteaa.

Lasse Laitinen